27.6.2018

Verlan alueen nähtävyyksiä




Vuonna 1885 rakennettu koristeellinen Patruunan pytinki on arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelema. Vuonna 1898 kartanomaista pytinkiä korotettiin tornimaisella päädyllä ja samoihin aikoihin sen ympärille tehtiin värikäs puisto ja keilarata paviljonkeineen. Pytinki rakennettiin tehtaan johtajan Gottlieb Kreidlin eli Verlan patruunan asunnoksi. Hänen jälkeensä se toimi myös konttorina ja siinä asuivat tehtaan isännöitsijät.





Minun mielestäni tämä on suorastaan linna 
eikä mikkään pytinkin 
mutta nimimakunsa kullakin. 

Noista portaista tuli mieleen se Viulunsoittaja katolla musikaalin 





Torniosan puolikaari-ikkunat olivat upeat. 
















Linnan, korjaan pytingin puisto on yhä 
kaunis ja siellä kävellessä voi aistia menneiden 
aikojen tunnelman. 










Komea aurinkokello mittaa aikaa 
yhä patruunan puistossa vaikka 
yleväniminen patruuna on jo poissa. 




 Totta kai pioneja piti myös puistossa kuvata, 
enkä ollut ainoa joka niiden 
äärellä huokaili.



Nämä tummanpunaiset pionit saattavat olla 
vanhaakin perua. 









Kaikki oli niin hyvin hoidettua, 
että omat kukkapenkkini jäävät ihan toiseksi... 







 Pieni kasvimaakin oli pihamaalla. 




Verlan puuhiomosta ja pahvitehtaasta muodostettiin 
1972 Suomen ensimmäinen tehdasmuseo.  
Museon omistaa ja sen ylläpidosta vastaa UPM. 

Museoon voi tutustua ainoastaan oppaan johdolla ja opastuksia tarjotaan kansainvälisille vieraille eri kielillä. Museokierrokselle voi ostaa lipun verkkokaupasta tai museoalueen infopisteestä.


Juhannuksena meidän tuurillamme 
ei ollut opaskierrosta lainkaan 
eikä museo ollut auki. 




Olisiko tämän kyltin rakennus ollut 
vuorotyöläisten nukkumapaikka? 

Alueella oli myös myyntipajoja joissa 
oli myynnissä hurjan kalliita käsitöitä, jne. 
Esim minipurnukka hunajaa maksoi 22 euroa 
ja puusta tehty kauha kolmisenkymmentä euroa. 

Miun budjettini ei kestänyt ostaa mitään... 
Jätän "shoppailun" rikkaammille. ;) 



Kuvasin koristeellisia tehdasrakennusten 
torneja ja viirejä, koko rakennuksen sijaan... 



 Lokit vartioivat korkeimmilla kohdilla... 






 Kaikkeen vanhaan lytätään nykyään 
vanhan leima, muuttamalla jopa sana 
wanhaksi. Siksi ihmettelimme miksi 
alkuperäinen Werla-nimi on muutettu 
kuitenkin yksinkertaisempaan muotoon? 





Tornit ja rakennukset kantavat kuitenkin 
edelleen tiilistä muurattuja 
W-koristeitaan. 

Kun vanha pahvikuivaamo paloi perustuksiaan myöten 1893, päätettiin uusi rakentaa kestävämmäksi. Eduard Dippellin suunnittelema kuivaamo muurattiin tiilistä vielä samana vuonna. Tarkkasilmäisenä arkkitehtina hän sijoitti uuden kuivaamon kirkkomaisen päädyn hallitsemaan maisemaa, kun tehdasta lähestytään Selänpään suunnasta. 














 Tämän linnunpöntön kimpussa 
on luultavasti ollut yhtä verenhimoinen 
peto eli käpytikka, kuin omien pönttöjemmekin 
kimpussa, vaikka meillä toki on peltilevytys 
lentoaukoilla. Sille on syynsä miksi se 
pelti pönttöihin kannattaa laittaa... 






Tällaista hieman punalehtistä yksinkertaista ruusua  
kasvoi monessa paikassa Verlan alueella. Samanlaista 
löysin meidän ojastamme ja siirsin pihaan kasvamaan. 



 Sauna sijaitsi tehtaan läheisyydessä 
ja tämä lokki vahti ettei kukaan mennyt laiturille. 
- Jos joku sinne rohkeni, lokki teki hyökkäyksiä ja 
rääkyi uskalikon yläpuolella pahalla äänellään.  





 Tätä matalaa sinikukkaista kasvia 
en tunnistanut... 





Hempeää vaaleanpunaista ruusua 
kasvoi myös muutamassa paikassa. 






 Bongasin myös tulikukan.



 Vuokrattavia mökkejä 
on siellä täällä... 




Erään mökin pihassa oli 
tämä yksinäisen pihakalusto. 






Ihanaa että Suomessa edes jossain 
on säilytetty hellin käsin vanhaa 
ja kaunista mennyttä maailmaamme, 
historiaamme 
ja kulttuuriamme. 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


♥ Hei!
Jos kerran luit
niin kommentoi ihmeessä!

Terveisin Una