7.3.2014

Terveisiä Madeiralta






 Kiinaruusu eli Hibiscus rosa-sinensis 


Kahdeksan kuukautta sitten varasimme parin viikon reissun kahdelle,
tuolle salaperäiseltä kuulostavalle Madeiran saarelle miehen talviloman ajaksi.
Näiden kuukausien ajan suunnittelimme ja haaveilimme hiljaa,
-yleensä aina saunan lämmössä istuessamme-
tuosta tulevasta LOMASTA, joka mielessämme välkkyi palkintona
kämpän remonttivuosista ja miehen ansaittuna taukona työkuvioista.
Ja me säästimme, säästimme,
säästimme kaikessa, että reissu toteutuisi. 


Hankimme kunnon matkalaukut jo hyvissä ajoin odottelemaan reissua.
Vaelluskengätkin tuli päivitettyä siksi että pääsisimme kulkemaan pitkin kuuluisia levadoita
ja näkemään mahdollisimman paljon ihan itse kokien. 

Kun kesä Suomessa vaihtui syksyyn eikä täällä enää tarvittu kesävaatteita, pakkasin laukkuihin jo kesäpaitoja ja Hanille sortsit ja miun kesäiset kangaskenkäni jne. Ei reissulla tarvitse olla muodikas,
kunhan on hyvät jalkineet ja mukavia vaatteita.
Jalkineet ovat tärkeät joten niihin panostimme.
Olen kuullut mm Hanin äidin sanovan että matkalle
kannattaa ottaa mukaan surkeimmat kengät
ja ne voi sitten jättää sinne. No, hän ei ehkä
kävele... Mihinkään.

Ostin aurinkovoiteen, sujautin senkin laukkuuni onnellinen hymy huulillani.
Paikkasin vanhat caprihousut jotka ovat neljä vuotta sitten nähneet Mallorcan saarenkin.
Kirpparilta löysin pitkikset, jotka lyhensin hiljattain sortseiksi ja eikun nekin mukaan.




Euphorbia pulcherrima eli joulutähti oli yhä kukassa
aika monessa paikassa. Tosin vihreät lehtensä pudottaneena...




Ihan varalta mukaan laukkuihin livahti molemmille myöskin villasukat
(ONNEKSI!!! )
 ja hieman ennen reissua mietimme
että jonkinlaiset lämpöiset oleskeluhousut tavallisten pitkisten kanssa
olisivat varmaan ok myös jos vaikka iltaisin on viileää...

Niinpä eräänä helmikuisena iltapäivänä, jolloin lunta oli maassa noin viitisen senttiä, Esikois-Jaken toimiessa autonkuljettajana automme nokka kääntyi kohti Helsinki-Vantaata. Me vitsailimme pojan joutuvan ehkä tekemään lumitöitä pikkutalon pihamaalla ja lämmittämään takkoja jos kovasti pakkanen paukkuisi.




Muutaman tunnin kuluttua istuimme ensin ensimmäiseen Portugalilaiseen lentokoneeseen ja lensimme kohti auringonlaskua tuntien ajan kunnes tulimme Lissaboniin, jossa jatkolento toisella Portugalin lentokoneella oli pahasti myöhässä, myöhästyen vielä lisää reilusti joten olimme perillä Madeiran maailman seitsemänneksi vaarallisimmalla lentokentällä vasta seuraavan vuorokauden puolella.

Heti Madeiran lentokentällä 
meidät ryösti epärehellinen taksikuski. 
Eli varokaa takseja...! 

Miehellä oli 50 euron seteli jolla hän maksoi vajaan 30 € matkamme
kentältä hotellille, kuski sanoi ettei hänellä ole vaihtorahaa ja
pyysi että otamme hänet sitten viemään meidät jonnekin
jolloin hän muistaa että hän on meille velkaa yli 20 €.
Tai ehkä soitamme hänelle kun olemme menossa takaisin
lentokentälle! Joo, soittakaa silloin!
Hän antoi lapun jossa oli puhelinnumero,
ja mies uskoi häntä. 
Itse en kuullut keskustelua koska pitelin matka-
laukkujamme portaiden yläpäässä
mäen päällä, hotellin ovella,
jonne taksikuski ne vei.
Olisinpa kuullut, koska minulla olisi
ollut kyllä pikkurahaa... =( 

(Sanomattakin on selvää ettemme kuulleet enää
taxikuskista, vaikka soittelimme numeroon.
Poislähtiessämme hotlan respa soitti lapun numeroon ja
miesääni sanoi tulevansa kohta, vaan ei koskaan
tullut, joten pyysimme soittamaan jollekin
muulle taksikuskille ja pääsimme sentään ajoissa
muulla kyydillä lentokentälle kotiinlähtöaamuna...) 




Hotlassa oli yksi mies hereillä tiskin takana, joka toivotti meidät tervetulleiksi ja kantoi miun matkalaukun kaksi kerrosta ylöspäin ja pääsimme hiljaa purkamaan laukkuja ja etsimään yöpuvut ja nukkumaan...



Paitsi että meitä alkoi kohta paleltaa järkyttävästi ja etsimme kaapista kaikki varapeitotkin päällemme, silti palellen ja minua jossain vaiheessa puri poskeen jokin ötökkä joka vei palan poskeani mukanaan... varmaan evääksi lapsilleen. Ötökän purema ei mainanut
parantua koko loman aikana.

Hotellin sängyt olivat liian lyhyet jopa miulle joka olen 164 cm.
Varmaan sängyt  olivat vain 180 cm mittaisia?
Hanille ne olivat aivan liian lyhyet... =(
Miesparka ei koko loman aikana saanut nukuttua
jalat suorina... Tai jos hänen jalkansa vahingossa suoristui
niin jalka roikkui nilkkaa myöten ilmassa... 



Pasuunakukka, Brugmansia. 




-Hotellissa ei tuntunut olevan minkäänlaisia irtolämmittimiä
kun sellaista kyselimme.


Oikein harmitti kun laitoimme toppatakit Jaken mukana kotiin lentokentällä...
Ne päällä nukkuen olisi ollut hieman lämpimämpää...  

.




Aamulla hotlan aamupalapaikalla vanha kissa saapui luoksemme,
ensin merkaten Hanin omakseen ja sitten minut,
mutta se viihtyi Hanin jaloissa. =)

Vanha kissa sai minun aamupalamakkarani jo ensi haukkaukseni jälkeen.
-En pitänyt keittokinkku- ja maksamakkaroiden mausta,
mutta musta kissa söi ne tyytyväisenä.=)



Ensimmäisenä päivänä kävelimme satamaan, (vaikka keuhkoihin sattui, kurkku oli kipeä ja samoin selkä = influenssa alkoi...) josta ostimme bussikortit joilla sai ajella bussilla niin paljon kuin ikinä ehtii kolme vuorokauden ajan 12:lla eurolla. Kortit voisi sitten ladata uudelleen vielä halvemmalla ja jatkaa ajelua. Bussikuskitkin olivat tosin kuin rallikuskeja, josta Hani oli innoissaan mutta minuu pelotti kun bussi heittelehti niin että siinä istuessaan sai mustelmia ja väliin äkkipysähdysten vuoksi meinasin pudota istuimelta moneen kertaan. Tiet kiemurtelevat serpentiineinä vuorilla ja ovat kapeita kujia kaupungeissa. Pahinta on, jos vuoristossa tulee toinen bussi vastaan tms iso kulkuneuvo ja se meidän bussi alkoi peruuttamaan taaksepäin kapeaa tietä pitkin jonka erottaa rotkosta vain alle puolen metrin korkuinen näennäinen betonikaide...

Sievät pienet unikotkin kukkivat!

Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli puutarhakompleksi miltein saaren huipulla. Kun bussin ovet aukesivat, tunsin jonkin oudon savunhajun. Paikalliset polttivat rinteillä oksia, roskia yms. Heillä oli selkeästi kevätsiivous-, maanmuokkaus- ja kylvöaika...

Savu kävi jotenkin kuitenkin ikävästi kurkunpäähäni ja hiukan laimensi intoani kuvata kukkaan puhkeavia magnolioita, ja kaikkia niitä muita ihanuuksia joita puutarhan sisuksista löytyi. Kurkkuni kuitenkin oli kipiä ja ylöspäin kiivetessäni havaitsin, jotta keuhkotkin ritisivät koko ajan kipeämmin...
Kuumeentunnekin saapui ja viipyi vieraanani koko reissun ajan kamalan yskän ja keuhkojen repeämisentunteen kera. Myös nenä vuoti kuin vuolas koski. Mie romahin.

Pari päivää myöhemmin Hanikin sairastui ja hänelläkin hirveä flunssa,
jota influenssaksi epäiltiin, meni heti keuhkoihin.
Tulipa reissulla tutuksi paikallinen terveysasema
(jossa sai nelisen tuntia odotella vuoroaan niin kuin kotimaisessa konsanaan)
 ja tutuksi tuli apteekkikin, johon tuli kolmesti asiaa.



Influenssa = Tyypillinen influenssa alkaa äkkiä korkealla kuumeella, johon liittyy voimakasta lihassärkyä varsinkin selässä ja jäsenissä, päänsärkyä ja pahoinvointia[7] sekä kurkkukipua[8]. Lihassäryt alkavat joskus hieman ennen kuumetta. Kuume ja muut yleisoireet kestävät tavallisimmin kolme päivää ja lievenevät jo toisena tai kolmantena sairauspäivänä. Influenssaan liittyy myös hengityselinten oireita, kuivaa yskää, kurkkukipua ja tavallisimmin nuhaa. Tautiin liittyy ruokahaluttomuutta. Hengityselinten oireet nousevat etualalle yleisoireiden lieventyessä, ja kestävät 1-2 viikkoa. 

Hoidoksi suositellaan vuodelepoa... 


Onneksi olemme muutama vuosi sitten ennen edellistä lomareissuamme hankkineet
Kela:n eurooppalaiset sairaanhoitokortit lompakkoomme, sen tavallisen kotimaisen lisäksi.
Tähän mennessä ainakaan ei ole tullut mitään laskua lääkärikäynneistämme. 


Manteli, kenties?

Olimme niin sairaita reissullamme, ettemme jaksaneetkaan vaeltaa levadoilla. Yöt menivät yskimiseksi ja hotellin kostea kylmyys pahensi aina oireita.
Hotellihuoneen runkopatjatkin taisivat olla homeisia...

Loppujen lopuksi seuraavalla viikolla menimme juttelemaan lentoyhtiön kanssa, jossa tunnettiin tuo kyseinen hotelli kylmäksi ja kosteaksi ja meille sanottiin, ettei tautimme parane hotellissa. Meidän käskettiin oleskella siellä mahdollisimman vähän. Niinpä räkäisinä, yskivinä ja kuumeisina vaelsimme Madeiraa ristiin rastiin bussilla, vuokra-autolla ja autolautalla käväisimme lähisaarellakin eräänä päivänä. (Vaikka meidän olisi pitänyt sairaina levätä vuodelevossa...) 


Ratkaisuksi pulmaan lentoyhtiö käski lähteä koti-Suomeen parantumaan. Niinpä palasimme suuresti odottamaltamme reissulta aikaisemmin takaisin kuin oli alunperin tarkoitus, pienellä lisämaksulla.

Mutta kuvia,
niitä tuli otettua sairaanakin, n 1750 kpl.
Niiden laatu ei siis ole kummoinen,
kun ne on lakkaamatta pahasti yskinyt kuumepotilas ottanut...


Oli reissulla hauskojakin hetkiä vaikka kipeinä oltiinkin.
Niitä hetkisiä tässä ja seuraavissa postauksissa jonkin verran...







Saari oli täynnä tunneleita...



Suurella osalla heistä, joilla on maatilkku,
olivat kevätkunnostustyöt menossa.
Peruna oli hyvällä mallilla ja
viimevuotisia kaaleja näkyi vielä hauskasti maassa.


Siellä kun ei ole jäistä ja hyytävää talvea niin kaalejakin
voi käyttää koska tahansa ruuaksi. =) 



Ihmeköynnös eli Bougainvillea. 
Näitäkin saarella kasvoi ihanina erivärisinä versioina...






Silti,
vaikka joskus polut ovat hankalia kulkea,
olen tätä mieltä... =)

PS: Ei poikanen joutunut lumitöihin koska täältä
olikin kaikki lumi sulanut...
eli se lämpöaalto olikin ollut Suomessa.
Täällä on varhaiskevät? 

Hiukan pelottaa, miten nuo oman pihan kasvit nyt lämpenemisen jälkeen pärjäävät,
koska ihan takuulla pakkasta ja lunta on vielä tulossa
ja nyt sipulikukistakin on jo pieni piippa esillä...? =/



Lainaus: Wikipedia, Influenssa. 



2 kommenttia:

  1. Voi harmi että meni loma sairastellessa:(( Tuo hotellin kylmyys on kyllä kamalaa eikä sille vissiin voi mitään tehdä? Nuo etelämaalaiset eivät taida paljon lämmittimiin uskoa. Ne toppatakit ois vissiin olleet tarpeen. Onneksi saitte kuitenkin myös kivoja hetkiä kokea ja kauniita kuvia olet jälleen ottanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Salka. =) Vieläkin podetaan sitä samaista tautia. Mutta paremmalla puolella ollaan. Eihän mikään ole niin huonosti ettei siitä voisi löytää mitään hyvää. Niinhän sanotaan. =)

      Ollaan me oltu edellisellä reissulla sellaisessa hotellissa jossa oli ilmalämpöpumppu josta sai itse säätää joko viileää tai lämmintä. Mutta tää nyt sattui olemaan tällainen. Laitettiinkin omaan reissukriteerilistaan että jonkinlainen ilpi pitää kohteesta löytyä jos yöt ovat kylmiä.

      Kuvat.... Jotkut ovat vuokra-auton ikkunasta kuvattuja niin kuin tässäkin postauksessa muutama on. =) Mutta kyllä niistä jotain selvää saa siitä, mitä ohikulkiessa nopeasti havaitsin. =) Vai? =) Lisää kuvia on tulossa, jakkas kevättöiltäni ehdin. Olin myöhässä istutuksieni kanssa koska en halunnut vaivata kotimiestä kaikkien purnukoiden kastelulla. Tänään olen istuttanut ja kylvänyt esikasvamaan kaikenlaista jo yhden 50 litran multasäkin verran... =)

      Poista


♥ Kiitos kommentista! ♥