Ympäristömme, erityisesti meret

 

 

Tänään vietämme Maailman ympäristöpäivää

joka liittyy läheisesti 8.6. vietettävään 

 Maailman merien päivään. 

 

Maapallosta on merien peitossa 71 prosenttia. Meret ovat 

maapallon iho siinä missä metsät ovat sen keuhkot. 

Ilman meriä planeettamme kuuma rautasisus, maan sydän, olisi vielä 

arvaamattomampi kuin se nyt on. Meidän pitäisi hoivata erityisellä 

tarkkuudella ja huolella metsiämme ja vesistöjämme. 

Jos tältä pallolta hävittää liikaa metsiä, 

se vaikuttaa välillisesti pallomme ilmaston ja vesistön

lämpenemiseen ja sitä kautta merien herkkään balanssiin. 

Maapallon sydän ei kestä liiallista järkytystä. 

Vähän niin kuin meidän ihmistenkään 

keho ei kestä liikaa stressiä, murheita, kuona-aineita 

ja kuormitusta. Saamme sydänkohtauksen. 

Ympäristön tuhoaminen pitäisi 

olla suuresti rangaistava teko, mutta 

nykypäivänä esimerkiksi rahan väärinkäytöstä 

saa suuremmat sanktiot kuin ympäristön tuhoamisesta.

Meillä on vain tämä yksi ainutlaatuinen sininen, 

ihmisen asuttava planeetta. 

- Ainakin tämän päivän tietämyksellä - 

 

Silti me tuhoamme, saastutamme, sörkimme 

 ja pilaamme kaunista planeettaamme.  

Samalla me tuhoamme ihmiskuntaamme, 

unohtaen että tämä planeetta pitää meidät hengissä.  

Ihmiskunnan pitäisi vastavuoroisesti 

pitää planeettamme stabiilina. 

Me ihmiset olemme täällä vuokralla 

eikä asuinpaikkaamme saisi jäädä 

meistä liikaa käytön jälkiä.  

 

 

"Pahin roska merissä on muovi.

Mereen päätyneestä muoviroskasta 95 prosenttia on peräisin kymmenestä joesta.

Tiedemiesten mukaan suurimmat saastuttajat ovat Jangtse (Kiina), Indusjoki (Kiina, Intia, Pakistan), Keltainenjoki (Kiina), Haijoki (Kiina), Niili (Egypti,Sudan), Ganges (Intia, bangladesh, Kiina, Nepal), Helmijoki (Kiina), Amur(Kiina, Venäjä), Niger (Guinea, Mali, Niger, Benin ja Nigeria) ja Mekong (Tiibet,Kiina, Myanmar, Thaimaa, Laos, Kambodža ja Vietnam)"

/5.5.2018 IS

 

Linnanpihan lyhytjalkainen kissa

 

Tällainen tuttavuus toivotti meidät vappuna tervetulleiksi Kuressaaren linnaan. 

Tai siis linnan pihamaalle, emme me sisälle menneet minnekään. Emme ole käyneet kahviloissa, näyttelyissä, elokuvissa tms korona-aikoina. 

 

Oli todella hiljaista, eikä lisäksemme näkynyt juuri muita ihmisiä. 

Hyvin ystävällinen kissa on paikallinen julkkis. Hän on Puisto- tai linnakissa, nimeltään Kaktus. 

 

Kaktus-kissa seurasi meitä jonkin matkan päässä ja kun vilkaisimme sitä, se tuli jalkojamme kiehnäämään ja kerjäsi silityksiä..

Tässä hän taas on... 

Jopa Hanin jalat saivat kissankarvoja.
Eikun siis kissan huomiota. =D

Kaktus-kissa lämmitti tuulessa palelevia jalkojamme nojailemalla tovin sääriimme...

Tässä se nojailee miun jalkoihini. Sen olemus lämmitti hurjasti. Teki mieli ottaa kissa kainaloon ja viedä se mukanani... 

Kun koetimme vältellä kissan huomioimista, se huomasi perheen joka oli juuri tullut alueelle ja lähti heitä ilahduttamaan.

 

Se onkin varsinainen terapiakissa. Se antaa kehräyksiä, katseita ja tarinoita kaikille joiden se tietää kaipaavan juuri sillä hetkellä kissamaista läsnäoloa. 

 Tänään muuten onkin Halaa kissaasi -päivä. 🐾

 

Toivottavasti se ei syö kottaraisia? 

Sellaisiakin asustaa varmaankin linnan alueella. 

Tässä yksi kauniisti auringossa kimaltava yksilö.

Kaupungin puutarha heräili vappuna jo silmuin uuteen kevääseen.

Näkemisiin jälleen linna. 

Tulemme taas jonakin päivänä sinua katsomaan. 

Edit: Kaktus menehtyi keväällä 2024... =(

Saaren kevättä

 

 

 

 

 Vielä hieman kevätkuvia huhtikuun ja toukokuun puolelta. Aloitetaan valkovuokoista, vaikkei se kevään ensimmäinen vuokko olekaan joka maasta nousee mieliämme ilahduttamaan. Valkovuokot kukkivat viikkotolkulla teiden pientareilla, puiden alla ja mökkitontillakin ilahduttavana paljoutena.

 

 

 

 

 

Mukulaleinikki kasvaa myös melkein mattona siellä täällä, auringonkeltaisin pienin kukkasin.

 

 

Tässä toinen keltainen kukka, keltavuokko. Sen kohtasin elämäni ensimmäistä kertaa ikinä. Voin kertoa päivämääränkin koska sen kohtasin, se oli 26.4.2021, eli menomatkalla mökille viikkoja sitten. Ojassa kasvoi tätä ja pyysin Hania pysäyttämään auton (tuttua hänelle) jotta näkisin mikä kukka se oli ja kun menin katsomaan, tämä keltainen vuokko oikein tuoksui keväälle ja ihanalle! 

Saarella kasvaa mattona myös keltavuokkoa. Usein sitä kasvaa valkovuokkojen seurana.

Kevään ensimmäinen perhonenkin tuli sattumalta kuvattua, kuvatessani keltavuokkomerta puiden alla.

Sinivuokkohan se aloittaa varsinaisesti vuokkokauden. Niitäkin löytyi ilokseni, jopa tontiltamme. Se on ehkä kaikkein rakkain vuokko minulle, koska se varsinaisesti tuo kevään... 

Kevät teki huhtikuussa vaivihkaa tuloaan meidän haltijametsäämme... 

Siellä täällä metsissäkin oli sulamisvesien aikaansaamia lammikoita... 

 

 

 

Toukokuussa kevät oikein purskahti esiin ja yhtäkkiä kaikki oli ihanan vihreää ja alkoi rentukoiden aikakausi.

Kattohaikarat pesivät tutuilla pesillään... 

 

Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikaroiden heimoon kuuluva lintulaji. Suuressa osassa Eurooppaa kattohaikaraan suhtaudutaan myötämielisesti, ja paikoin haikaraa pidetään jopa hyvän onnen tuojana.

Nykyisen nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Kansanperinteessä niiden kerrotaan tuovan ihmisille vauvoja silkkinyyteissä.

Linnusta on käytetty aiemmin myös viron kielestä johdettua nimitystä valkea tuonenkurki. /Wikipedia 

Tämä koputteli pihassa vuosia nököttäneen puupinon takana. Kävelin lähemmäs nähdäkseni kuka siellä riehuu ja yhtäkkiä punainen pää nousi pinon takaa, näki mut ja kiljaisi! Sitten lintu lensi lähipuihin ja alkoi nakuttamaan niitä. Mie kipitin sisälle hakemaan kameraani ja se antoi miun olla aika lähellä kuvaamassa puuhiaan, kunnes lensi pois.

Palokärki (Dryocopus martius) on isokokoinen, peloton tikkalaji, johon liittyy paljon kansanperinnettä: sanotaan, että kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu. (kuvattu mökkipihassa...)

Palokärjen pituus on noin 45–50 cm, ja sen paino on noin 300–400 g. Palokärjen höyhenpeite on hiilenmusta. Koiraalla päälaki on punainen, naaraalla on punaista vain takaraivossa. Sysimustaa, variksenkokoista palokärkeä ei Suomessa voi sekoittaa muihin lintulajeihin. Sen lento on syväaaltoista, ja se ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti ympäri vuoden.

Palokärki suosii vanhoja havumetsiä, mutta pesii myös varttuneissa talousmetsissä. Reviiri saattaa olla hyvin laaja, joskus useita neliökilometrejä. Kelvollisen reviirin vaatimuksena on hevos- ja kekomuurahaisten runsaus. Palokärki pesii puuhun hakkaamaansa koloon.

Lajin pääasiallista ravintoa ovat hyönteiset, joita palokärki etsii ennen kaikkea lahovaurioisista ja kuolleista puista. Palokärki saalistaa ainakin mäntypuupistiäisiä (Sirex noctilio), sinipuupistiäisiä (Sirex juvencus), jättipuupistiäisiä (Urocerus gigas), porapuupistiäisiä (Xeris spectrum) ja Sirex cyaneus -pistiäisiä.[5] Palokärki kaivelee myös muurahaiskekoja, joista se syö sekä muurahaisia että niiden toukkia. Joskus se syö myös marjoja. /Wikipedia

 

Joka pellolla käyskentelee ainakin kaksi kurkea, jos ei enemmänkin. Ne ovat yleensä niin arkoja lintuja että jos pysäyttää auton tien sivuun, kurjet ottavat siivet alleen ja lentävät muualle. Tämä yksilö käänsi vain pyrstönsä meille... 

Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.

Kurjen pituus on 96–120 cm ja siipien kärkiväli 180–222 cm. Kurjen äänet ovat raikuvan voimakkaita. Poikaset ja nuoret linnut vinkuvat korkealla ja kuuluvalla äänellä.

Kurjet muodostavat elinikäisen parisuhteen. Ne alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiaina. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Pesä on laajahko keko ruohoja, sammalia, oksia ja muita kasvinosia. Pariskunta rakentaa pesän yhdessä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, mutta kylminä keväinä vasta toukokuussa. Munia on yksi tai kaksi, pohjaväriltään vihertäviä tai ruskehtavia tummin laikuin. Molemmat puolisot hautovat yhteensä yli 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja osaavat jo hyvin pieninä uida ja juosta lujaa. Ne oppivat lentämään 2,5 kuukauden ikäisinä. Poikasen kerjuuääni on hyvin korkea ja kauas kantava. (Juu, tiedetään. Lähimetsässä huutelevat aamuöisin...)

Kurjet ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, linnunpoikasia, mutta myös viljaa, perunoita ja marjoja. /Wikipedia 

Nämä näkymät ovat jostakin ajoreittiemme varrelta valkovuokkoaikaan.

Hän on yksi mökkipihan mustiksista. Ne ovat ihania!

Yhdellä mustarastaspariskunnalla oli pesäkin pihassa. Voi olla että muillakin, mutta yhden pesän me kompostin viereisestä pihakuusesta bongasimme. Samoin kyyhkysellä oli viereisessä kuusessa pesä.

Kesänaapurimme. =)

Voikukat kukkivat sitten, kun viimeisetkin vuokot ovat kukkineet.

Tästä välistä meinasivat unohtua nämä keltaisten keväesikoiden kookkaat kukinnot, joita joissakin paikoissa kasvaa aivan hurjan ihanasti.

Seuraavaksi kukkaan puhkesivat keltaiset onnenpensaat, mutta niistä en saanut yhtään onnistunutta kuvaa. Tuomia on saarella myös hyvin paljon, ja sen huomaa juuri keväisin kun ne puhkeavat valkoiseen kukkapilveen, ja se tuoksu... 

Meidän tontillakin on muutama tuomi.

Istutin syksyllä narsisseja kakkoskodin pihaan, (niistä lisää myöhemmin) koska jo silloin havaitsimme pihassa peuroja, joten piti keksiä peurankestäviä kevätkukkijoita, mutta näin kaupungilla ihania tulppaanejakin.

Tällainen ihana kauppa-auton pysäkki ilahdutti erään viikonlopun ajelulla meitä. 

Sen läheisyydessä kasvoi omenapuita, silloin vielä nuppusina. 

Omenapuita on mm villeinä teiden varsilla, kun joku on joskus heittänyt omenan siemenrangan tienpieleen... 

 

Kesäkuu alkoi

 

 

 

 

Kesäkuun ensimmäisen päivän kunniaksi on

Kansainvälinen vanhemmuuden päivä

sekä Kansainvälinen lasten päivä.

 

Tänään on myös 

Kulje paljain jaloin -päivä 

Pukeudu hameeseen -päivä

Kynsilakkapäivä

Maitopäivä

 Kirjekaveripäivä 

Vaarojen uhmaamispäivä 

sekä Hasselpähkinäkakkupäivä

muutamia teemoja mainitakseni... 

Today is
Global Day of Parents,
Children's Day,
National Go Barefoot Day,
Wear a Dress Day,
National Nail Polish Day,
World Milk Day,
National Pen Pal Day,
Dare Day
and
National Hazelnut Cake Day... 

 

 

Tupakaton Hymypäivä

 

 

 

 Tämä päivä kantaa muassaan jälleen teemoja, 

esimerkkeinä

 Kansainvälinen Hymypäivä 

ja mikäs tässä on hymyillessä! 

Onhan nyt ihana, raikas kevät!

Tänään on myöskin mm

Kansainvälinen tupakaton päivä 

 

Päivää on vietetty vuodesta 1988 alkaen Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteesta. Tarkoituksena on kiinnittää maailman huomio tupakan laajaan käyttöön, tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin ja kuolemiin. Vuonna 2020 tupakasta johtuvia kuolemia aiheutui vuodessa 8 miljoonaa. 

 

 ^{Otsikko: tupakaton hymypäivä} 

^{kuulostaa paljon mukavammalta kuin} 

^{hymytön tupakkapäivä!}

 

 Taistele tupakanhimoa vastaan!! 

 

Toukokuun toiseksi viimeinen päivä

 

 

 

 

 

Tänään on mm 

  Kastele kukkasi päivä.

 

 

 

Nyt on myös hauska Ämpärissäni on reikä -päivä.

 

 

 

 

On myöskin Naapuripäivä. 

Toivottavasti kaikilla on mukavat naapurit. 

 

Tänään on myöskin

Maailman MS-päivä, 

josta olen kirjoittanut ennenkin... 

 

 

Supertäysikuu & Punapääpäivä

 

 

 

Toukokuun lähinnä maata sijaitsevan
Supertäysikuun nimityksiä ovat
kautta aikojen olleet:

äitienkuu, kukkakuu, orapihlajakuu (keltit), jäniskuu, iloinenkuu / hilpeäkuu, kirkaskuu, pajukuu, maitokuu, kylvökuu, parikuu, lohikäärmekuu, pantterikuu, maissinkylvökuu.

 

 

 

******* 

 

 

 

 

Tänään on jälleen myös Punapääpäivä! 

Aiheesta olen jutustellut aiemminkin 

mm tuolla. 

#WorldRedheadDay

#RedheadDay

 

 

 

 

 

 

Kansainvälinen kilpirauhaspäivä

 

 

Kilpirauhasliitto juhlii 25-vuotista taivaltaan kilpirauhassairaiden potilasjärjestönä. Vuonna 1996 perustettiin Suomen Kilpirauhaspotilasyhdistys ry. Melko pian syntyi alueellisia kilpirauhasyhdistyksiä, joten syksyllä 1999 ryhdyttiin valmistelemaan Kilpirauhaspotilasyhdistyksen työn jatkamista valtakunnallisena kattojärjestönä, johon jäseniksi voivat liittyä alueelliset yhdistykset. Niinpä vuoden 2000 alussa Kilpirauhasliitto aloitti toimintansa kilpirauhaspotilaiden keskusjärjestönä.
Juhlavuonna jatkamme työtämme pääosin jo tutuin toimintamuodoin. 

 

Saavatko kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa sairastavat sairautensa perusteella rokotteen perustervettä väestöä nopeammin? 

 
Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta ovat useimmiten autoimmuuniperäisiä sairauksia. Ne eivät heikennä immuunipuolustusta eikä niiden hoitoon käytetä immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa. Tästä syystä autoimmuuniperäinen kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta ei ole mukana THL:n laatimalla listalla, jossa mainitaan koronavirustaudille vakavasti tai erittäin vakavasti altistavat sairaudet. Pelkän kilpirauhassairauden perusteella ei voi saada koronarokotusta ennen omaa, muiden tekijöiden (esim. ikä) perusteella määriteltyä rokotusvuoroa.

 

Kuuluvatko kilpirauhassyöpää sairastavat riskiryhmään? 

 
Aiemmin sairastettu ja parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä hankalalle koronainfektiolle. Kilpirauhassyöpä ei myöskään itsessään ole voimakkaasti immuunijärjestelmän toimintaa heikentävä syöpä. Useimmiten kilpirauhassyöpä hoidetaan kirurgisesti, eikä immuunipuolustusta heikentämällä. Tämän perusteella kilpirauhassyöpää sairastavat eivät kuulu THL:n määrittelemään riskiryhmään.

Voit kuitenkin kuulua riskiryhmään, mikäli olet vasta toipumassa syöpäleikkauksestasi. Syöpäjärjestöt ohjeistavat asiassa näin: On tärkeää, että noudatat leikkauksen jälkeen saamiasi ohjeita. Tarkkaile omaa vointiasi ja toimi viranomaisten suositusten mukaisesti. Ota tarvittaessa yhteyttä hoitohenkilökuntaan saadaksesi lisää tietoa.

 

Kannattaako kilpirauhassairautta sairastavan ottaa rokote, kun oma vuoro koittaa? 

 
Nykytietämyksen mukaan kilpirauhassairaus ei ole este koronarokotteen ottamiselle. Euroopan Endokrinologiyhdistys on antanut suosituksen, jonka mukaan hoitotasapainossa olevien vajaa- ja liikatoimintaa sairastavien henkilöiden kannattaa ottaa rokotus.

Mikäli asia mietityttää tai sairastat muita sairauksia, olethan yhteydessä oman alueesi terveydenhuoltoon saadaksesi lisää tietoja. 

Lisätietoja THL:n riskiryhmistä ja koronarokotuksen järjestyksestä: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotusjarjestys-ja-covid-19-taudin-riskiryhmat/riskiryhmien-koronarokotusten-priorisointijarjestys

 

 

 

 

 

Osallistu Kilpirauhasliiton kesäbingoon! 

 

Voit tallentaa oheisen kuvan koneellesi ja tulostaa sen. Rastita ruutuja sitä mukaan, kun teet kesän aktiviteetteja ja bongaat kesäisiä asioita. Halutessasi voit merkitä myös paikan ja ajankohdan.

Kesäbingon tavoitteena on viiden rastin suora, joka pystyyn, vaakaan tai vinoittain. Ja aina hauskempaa, mitä enemmän ruutuja saat rastitetuksi!

Palauta täytetty bingolappusi 10.8.2021 mennessä:

• sähköpostitse (esim. kuvatiedostona): toimisto@kilpirauhasliitto.fi tai
• postitse: KILPI – Suomen Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasliitto ry, PL 40, 00261 Helsinki
  

 

• Osallistujien kesken arvotaan kolme tuotepalkintoa.

 

 

 

Kansainvälinen kilpirauhastietoisuuden viikko 

on 25.-31.5.2021

 

Maailman kilpirauhaspäivä on 25.5.2021 

 

Suomen Kilpirauhasliitto ry