Translate

5.6.2021

Ympäristömme, erityisesti meret

 


 

Tänään vietämme Maailman ympäristöpäivää

joka liittyy läheisesti 8.6. vietettävään 

 Maailman merien päivään

 

Maapallosta on merien peitossa 71 prosenttia. Meret ovat 
maapallon iho siinä missä metsät ovat sen keuhkot. 
Ilman meriä planeettamme kuuma rautasisus, maan sydän, olisi vielä 
arvaamattomampi kuin se nyt on. Meidän pitäisi hoivata erityisellä 
tarkkuudella ja huolella metsiämme ja vesistöjämme. 

Jos tältä pallolta hävittää liikaa metsiä, 
se vaikuttaa välillisesti pallomme ilmaston ja vesistön
lämpenemiseen ja sitä kautta merien herkkään balanssiin. 
Maapallon sydän ei kestä liiallista järkytystä. 
Vähän niin kuin meidän ihmistenkään 
keho ei kestä liikaa stressiä, murheita, kuona-aineita 
ja kuormitusta. Saamme sydänkohtauksen. 
Ympäristön tuhoaminen pitäisi 
olla suuresti rangaistava teko, mutta 
nykypäivänä esimerkiksi rahan väärinkäytöstä 
saa suuremmat sanktiot kuin ympäristön tuhoamisesta.

Meillä on vain tämä yksi ainutlaatuinen sininen, 
ihmisen asuttava planeetta. 
- Ainakin tämän päivän tietämyksellä - 

 

Silti me tuhoamme, saastutamme, sörkimme 
 ja pilaamme kaunista planeettaamme.  
Samalla me tuhoamme ihmiskuntaamme, 
unohtaen että tämä planeetta pitää meidät hengissä.  
Ihmiskunnan pitäisi vastavuoroisesti 
pitää planeettamme stabiilina. 
Me ihmiset olemme täällä vuokralla 
eikä asuinpaikkaamme saisi jäädä 
meistä liikaa käytön jälkiä.  
 
 

"Pahin roska merissä on muovi.

Mereen päätyneestä muoviroskasta 95 prosenttia on peräisin kymmenestä joesta.


Tiedemiesten mukaan suurimmat saastuttajat ovat Jangtse (Kiina), Indusjoki (Kiina, Intia, Pakistan), Keltainenjoki (Kiina), Haijoki (Kiina), Niili (Egypti,Sudan), Ganges (Intia, bangladesh, Kiina, Nepal), Helmijoki (Kiina), Amur(Kiina, Venäjä), Niger (Guinea, Mali, Niger, Benin ja Nigeria) ja Mekong (Tiibet,Kiina, Myanmar, Thaimaa, Laos, Kambodža ja Vietnam)"