Ympäristömme, erityisesti meret

 

 

Tänään vietämme Maailman ympäristöpäivää

joka liittyy läheisesti 8.6. vietettävään 

 Maailman merien päivään. 

 

Maapallosta on merien peitossa 71 prosenttia. Meret ovat 

maapallon iho siinä missä metsät ovat sen keuhkot. 

Ilman meriä planeettamme kuuma rautasisus, maan sydän, olisi vielä 

arvaamattomampi kuin se nyt on. Meidän pitäisi hoivata erityisellä 

tarkkuudella ja huolella metsiämme ja vesistöjämme. 

Jos tältä pallolta hävittää liikaa metsiä, 

se vaikuttaa välillisesti pallomme ilmaston ja vesistön

lämpenemiseen ja sitä kautta merien herkkään balanssiin. 

Maapallon sydän ei kestä liiallista järkytystä. 

Vähän niin kuin meidän ihmistenkään 

keho ei kestä liikaa stressiä, murheita, kuona-aineita 

ja kuormitusta. Saamme sydänkohtauksen. 

Ympäristön tuhoaminen pitäisi 

olla suuresti rangaistava teko, mutta 

nykypäivänä esimerkiksi rahan väärinkäytöstä 

saa suuremmat sanktiot kuin ympäristön tuhoamisesta.

Meillä on vain tämä yksi ainutlaatuinen sininen, 

ihmisen asuttava planeetta. 

- Ainakin tämän päivän tietämyksellä - 

 

Silti me tuhoamme, saastutamme, sörkimme 

 ja pilaamme kaunista planeettaamme.  

Samalla me tuhoamme ihmiskuntaamme, 

unohtaen että tämä planeetta pitää meidät hengissä.  

Ihmiskunnan pitäisi vastavuoroisesti 

pitää planeettamme stabiilina. 

Me ihmiset olemme täällä vuokralla 

eikä asuinpaikkaamme saisi jäädä 

meistä liikaa käytön jälkiä.  

 

 

"Pahin roska merissä on muovi.

Mereen päätyneestä muoviroskasta 95 prosenttia on peräisin kymmenestä joesta.

Tiedemiesten mukaan suurimmat saastuttajat ovat Jangtse (Kiina), Indusjoki (Kiina, Intia, Pakistan), Keltainenjoki (Kiina), Haijoki (Kiina), Niili (Egypti,Sudan), Ganges (Intia, bangladesh, Kiina, Nepal), Helmijoki (Kiina), Amur(Kiina, Venäjä), Niger (Guinea, Mali, Niger, Benin ja Nigeria) ja Mekong (Tiibet,Kiina, Myanmar, Thaimaa, Laos, Kambodža ja Vietnam)"

/5.5.2018 IS