Vertaistuki on tukitoimintaa joko kahden ihmisen välillä tai ryhmässä. Vertaistukeen osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään
ja toimivat yleensä sekä tukijoina että tuettavina.
Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen.
Varsinaisten vertaistukijoiden lisäksi vertaistukitoiminaan voi liittyä myös ryhmän tai keskustelun ohjaaja.
Vertaistukea voidaan käyttää myös psykologisena hoitomuotona terapian sijasta tai sen tukena. Vertaistuella voi olla terapeuttinen vaikutus osallistujiin.
Vertaistukea voidaan toteuttaa monella tavalla. Keskeinen tapa ryhmässä on vuorotellen kertoa omista kokemuksista. Aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Joissain vertaistuen muodoissa kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen ja kokemiseen.
Toiminnallisessa vertaistuessa korostuu puheen sijaan toiminnallisuus, yhteisöllisyyden ja vertaisuuden keinoin
Ammattilaisten tarjoaman hoitojen, tiedon ja tuen lisäksi erityisesti muiden samassa elämäntilanteessa olevien perheiden tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä.
Vertaistoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu omaan elämänkokemukseen, elämäntaitoihin ja persoonallisuuteen. Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattityötä vaan toimii sen tukena.
Kokemusasiantuntijakin voi auttaa
Kokemusasiantuntija (expert by experience)
on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta jostakin psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta, vammasta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta ja on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen.
Kokemusasiantuntijoiden avulla kuullaan todellisia tarinoita sairauden tai elämänkriisin aiheuttamista oireista ja tunteista, hoidosta sekä kuntoutumista edistäneistä asioista.
Kokemusasiantuntijat lisäävät ihmisten ymmärrystä, muuttavat asenteita ja antavat toivoa muille samaa kokeneille. /Wikipedia
Vuoden teemana on ’Varjojen naiset’
Asunnottomien yön tapahtumissa halutaan nostaa esiin asunnottomat naiset. Suomessa oli vuonna 2018 yli 1 200 yksinelävää asunnotonta naista.
Asunnottomien naisten todellisen määrän oletetaan olevan huomattavasti suurempi, sillä piiloasunnottomuus on yleistä erityisesti naisten keskuudessa. Asunnottomat naiset altistuvat monenlaiselle hyväksikäytölle, ja kokemukset väkivallasta ovat yleisiä.
Perhe, lapset ja äitiys liittyvät monien naisten elämäntilanteeseen.
Haluamme nostaa esiin asunnottomat naiset; ei kauhistellen tai surkutellen, vaan ylös nostaen.
Asunnottomat naiset käyvät monenlaista taistelua tilanteessaan: palvelujen ja avun saamiseksi, itsemääräämisoikeuden ja ruumiillisen koskemattomuuden säilyttämiseksi, perhesuhteiden säilyttämiseksi, ja näkyväksi tulemiseksi. Heissä on paljon voimaa, jota haluamme tuoda esiin. /www.asunnottomienyö.fi
Nälkäpäivänä kerätään
lahjoituksia katastrofirahastoon.
Lahjoitusten avulla autetaan nopeasti ja tehokkaasti sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja ympäri maailmaa, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita.