Suden sukua

Sudesta kesytetyn ystävämme vuosipäivä, kansallinen Koiranpäivä

on tänään.

Koiranpäivä on Suomen kennelliiton 
järjestämä valtakunnallinen teemapäivä. 

Tänä vuonna teemana on koiran tarina. Koiranpäivänä tuodaan esille vastuullisen koiran hankinnan tärkeyttä ja kannustetaan ihmisiä jakamaan tarinoita koiransa kotiutumisesta sekä yhteisestä arjesta. 

Miten sinä valmistauduit koiran tuloon? Mitä ajattelit nähdessäsi oman pentusi ensimmäisen kerran? Millaista arkenne on nykyään? Miten koira on muuttanut elämääsi? Osallistu Koiranpäivään sosiaalisessa mediassa tunnisteella #koiranpäivä2019 ja kerro koirasi tarina!

Näytetään kaikillle, että koiran omistaminen on antoisa elämäntapa. Koiranpäivänä ja Koiranpäivän viikolla eri puolilla Suomea järjestetään lisäksi erilaisia koko perheen tapahtumia.  

Koiranpäivällä Kennelliitto haluaa muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä.

Koiranpäivänä korostetaan pehmeitä ja lämpimiä arvoja ja kerrotaan koiran erilaisista rooleista ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa.

Koiranpäivää vietettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Kennelliiton tulevaisuustoimikunta mietti tuolloin koiran asemaa yhteiskunnassa ja suunnitteli keinoja, joilla koiran tuottamat hyvät asiat saataisiin kaikkien tietoon. /Kennelliitto 

Tutustu myös Koiranpäivän Facebook-sivuihin

   

#koiranpäivä2019 

Tänään on myös   

Kansainvälinen opaskoirapäivä,

Koe-eläinten päivä,

Hallinnollisten ammattilaisten päivä, 
ja Pertti Kurikan nimipäivä, 
kuten myös muidenkin Perttien... 

Tekijänoikeus, kirja ja ruusu

Nettimaailmassa tekijänoikeudet usein unohtuvat.
Kaikenmaailman Heippalappusivustoilla jaetaan esim Disneykuvia huolettomasti, tuskin lupia kuviin kysellen, muiden kirjoituksia jaetaan omina tai ilman tekijännimiä, valokuvia napataan muilta eikä liitetä mukaan kuvaajan nimeä jne jne jne.

Tänään voikin muistuttaa 
niistä asioista Sanaston, 
eli kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön 
Tekijänoikeuspäivänä. 

Varsinainen tekijänoikeuspäivä 
Suomessa on 28.4. ja maailmalla 26.4.  

Tämä päivä valikoitui Kirjan ja ruusun päiväksi,

koska 23. huhtikuuta, vuonna 1616 

kuoli kaksi maailmankirjallisuuden 

klassikkokirjailijaa: William Shakespeare

sekä
Miguel de Cervantes. 

Ajatuksen päivästä keksi vuonna 1926 

barcelonalainen kirjakauppias, 

joka ehdotti, että Cervantesin ja Shakespearen 

muistopäivänä 23.4. 

miehet antaisivat naisille ruusuja 

ja naiset miehille kirjoja. 

 

Tälle päivälle on siunaantunut monia muitakin 

teemoja, kuten Puhu kuin Shakespeare, 

Ota riski -päivä, sekä

Englannin kielen päivä

ja Rakastajien päivä, 
Saksalaisen oluen päivä, 

Kansainvälinen nenänkaivuupäivä 

kuin myöskin Kadonneiden koirien päivä, 

jotka onneksi useinmiten löytyvät. 

Kirjailijoiden kuvat Wikipedia,
muut kuvat Pixabay

Juhlitaan maapalloa

Tänään on tämän ihastuttavan 

ja erityisen sinisen planeettamme 

Telluksen, maailman, 
eli Maan päivä. 


Toista samanlaista 
erityistä ja herkkää 
planeettaa ei ole. 

Ei ole ainakaan vielä 
löydetty.
Kohdelkaamme tätä 
siis hellin käsin 
ja rakkaudella.  

Ilmaston lämpenemistä on tapahtunut jo miljoonia vuosia, miettikää vaikka jääkausia. Avaruus ja sen säteily vaikuttavat maapalloonkin, ja kaikki linnunradallamme lämpenevät joten hössötys lämpenemisestä ei auta. 

Maapallon magneettiset navat siirtyvät myös 
meistä ihmisistä huolimatta, ja kuka ties sekin 
vaikuttaa ilmastoomme. 
Oikeastaan se ei voi olla vaikuttamatta...  

Mm tuulisuus, myrskyt, tulivuorten aktiivisuus 
sekä mannerlaattojen liikahtelut ovat 
lisääntyneet maapallollamme. 

Ihminen ei voi niillekään mitään. 

Olemme jo kauan saaneet nauttia 
hyvistä oloista pallollamme, mutta 
avaruuden tapahtumia emme voi ennustaa.  

Meidän pitäisi muistaa että olemme vain 
pieni hitunen avaruudessa... 

Mutta ihmiskunta voisi pitää huolta ettei jätteitä upotettaisi omaan erityiseen planeettaamme, ettemme tuhoaisi tätä sinistä palloa ja että ihmiskunta eläisi sovussa... 

Onko se liian paljon pyydetty? 

Pitäisi muistaa, 
että jokaikinen päivä 
kunnioittaisimme 
erityistä 
maapalloamme. 

Kuva sivulta: The heart of art

Eikä siitä pääsiäisestä 
päästä eroon vielä tänäänkään, 

koskapa nyt on toinen pääsiäispäivä... 

Tässä pari kuvaa meidän pääsiäislomastamme. 
 

Meillä oli pääsiäisen koristeena 
vain tämä pupunen ja se oli muninut 
nuo kaksi munaa tässä viime viikolla... 

Miksiköhän suklaamunista on 
tehty kaksivärisiä? 
Puolet ruskeaa ja puolet valkoista... 
Eihän se valkoinen suklaa ole 
edes oikeasti suklaata... 

Olisipa olemassa maailman parhaan 
suklaantekijän eli Fazerin 
taloussuklaasta tai 
muusta tummasta suklaasta 
tehtyjä suklaamunia. 

Yhtä juhlaa

 Pääsiäinen tuntuu vaan jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan... Tänään on vuorossa Pääsiäissunnuntai, 
ja pääsiäinen jatkuu vielä huomennakin...  

No, mutta hei, 
minulle tämä on 
selkeästi ihanaa 
kevään juhlaa! 

Juhlikaamme kaiken 
uudelleen heräämistä luonnossa. 

Juhlitaan kevättä! 

Tänään on myös Lastentarhapäivä,

 Maailman luovuuden ja innovaatioiden päivä

sekä - hah-hah - 
tästä voidaan olla montaa mieltä: 
 Bulldogit ovat kauniita -päivä. 

Semmoista. 

Asikkalasta löytyi keväänmerkkejä

Metsässä oli kuin kukkakimppuina 

näitä ihania sinivuokkoja 

valtatien varrella asikkalassa. 

Miltei Anianpellon markkinapaikalla... 

Katso miten sinivuokoilla 

on kruunu päässään... 

Kaikki nämä sinivuokkopuskat 

kasvoivat lehtiensä kehystäminä 

kimppuina. 

Päijänteestä oli joistain paikoista 

jo jäät lähteneet mutta joissain 

pohjoisrannoilla jäät vielä 

viivyttelivät... 

Esimerkiksi tällä Karisalmella... 

Kohta ne lähtee... 

Kun kävelimme Hanin kanssa 

pienen niemen kärkeen, löysimme 

myös sulaa vettä. 

Löysimme myös runollisen kauniita 

kaisloja ja joutsenen höyheniä ja hei, mikä 

ihmeen sininen pisara tuolla vedessä on....?

Ou nou! Sehän on verkonpaino ja 

itseasiassa koko verkko lojui vedessä...! 

Kannoimme koko 

verkon kuivalle maalle rannalle. 

Menepäs omistaja hakemaan 

se sieltä ennen kuin siihen 

jää viattomia eläimiä...

Suomalainen on sellainen joka 

vastaa kun ei kysytä ja 

tekee kaiken tietenkin päinvastoin 

kuin pitäisi... 

Jos siis seudulla on metsäpalovaroitus 

niin toki sinne saa isot kokot sytytellä... 

Pääsiäislauantai

Kuinka pääsiäisesi on kulunut?
Paljon mämmiä ja suklaamunia? 
Kananmunien maalaamista? 
Paljon pashaa ja lammasta? 
Pajunkissoja ja pupuja?  
Yhdessäoloa? 

Tänään on siis ainakin 
Pääsiäislauantai,

Vapaaehtoisten arvostuspäivä

 Yläfemmapäivä,

ja Levykauppapäivä

kuin myös

Kiinan kielen päivä. 

Tänään on myös 
Aviomiesten arvostuspäivä. 

Minä ainakin arvostan 
ja rakastan omaani. 



Valitsepa oma teemapäiväsi näistä 
tai unohda nämä ja vietä 
vaan hauskaa pitkää viikonloppua! 
Olet lomapäiväsi ansainnut! 

Monet viettävätkin näitä kevätpäiviä 
mökeillään. Mikäs sen mukavampaa 
kuin seurailla luonnon heräämistä 
ja tehdä pihalla kevätpuuhia. 

Hyvää pääsiäistä!

Munia tuova tai kätkevä pupu on suosittu satuhahmo

 Ensimmäiset kirjalliset tiedot pääsiäispupusta 
ovat 1600-luvun loppupuolelta Saksasta.

Pupun uskottiin kiertelevän pihoissa ja puutarhoissa 
kori mukanaan ja kätkevän munia ruohikkoon. 

Siirtolaiset veivät uskomuksen mukanaan Yhdysvaltoihin, 
missä pääsiäispupusta tuli 1800-luvulla hyvin suosittu.

Se toi lapsille makeisia ja alkoi myös munia itse 
– vaikka se oli nisäkäs. 

Nopeasti lisääntyvät jänikset ja kanit 
olivat hedelmällisyyden 
ja versovan elämän vertauskuvia 
jo pakanuuden ajan keväisissä juhlissa. 

Pohjolassa jänistä pidettiin viljelyksiä tuhoavana haittaeläimenä, 
ja se alettiin hyväksyä pääsiäisen vertauskuvaksi vasta 1900-luvun alussa. 

-Rusakot söivät meilläkin pihasta kahden 
nuoren vaahteran rungot paljaiksi, 
pureskelivat uutta luumupuuta ja 
muutaman omenapuun oksia, sekä 
 pistelivät poskeensa kaikki viime 
kesänä istuttamamme aronian taimet. :(   

Pääsiäispupuperinne on yhä voimissaan monissa maissa, 
mutta Australiassa hahmolla on vastustajansa.

Australiassa jänisten ja kanien kanta on niin suuri, 
että ne uhkaavat ekosysteemiä.
Siksi siellä on ryhdytty kampanjoimaan söpöä pääsiäishahmoa vastaan, joten australialaislapsille suklaamunia ei enää tuokaan pupu, vaan pieni pussimäyrä (Easter Bilby).

 /Tieteen kuvalehti

Kanojen munat ovat olleet 
perinteisesti uuden elämän
ja kevään symboleita, 
joissa on suojaavaa elinvoimaa. 

Kalevalainen maailmansyntyruno 
kertoo munasta, joka särkyy pudotessaan veteen. 

Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symbolina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten kevätjuhlista.

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat. 

Pääsiäismunan suosioon on vaikuttanut myös käytännöllisiä syitä. Katolisissa maissa pääsiäismunien suosiota on lisännyt eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen pääsiäistä edeltävän paaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli. 
Munat tuli käyttää pääsiäisenä, ennen kuin ne pilaantuivat.


Karjalaisperinteen munataistelu: 
Kovaksi keitetyt kananmunat kopsautetaan vastakkain 
ja se, jonka muna jää ehjäksi, voittaa.

Tänään on Pitkäperjantai. 

Eräs Reinmannin mummoni ja äitimamani 
sanonta tulee tästä mieleen, 
kun he pääsiäisenä aina huokailivat, 
miten päivä on pitkä, pitkänä perjantaina, 
ja tosiaan, aina tämä päivä 
tuntuu oudon pitkältä. =)  

 

 

Kuva: Dr Oetker Pasha resepti

Pasha-nimi
 tulee venäjän kielen pääsiäistä 
tarkoittavasta sanasta

Pashan valmistuksessa keskeisinä ainesosina ovat rahkan lisäksi kerma, sokeri, kananmuna ja voi. Pashaseos maustetaan esimerkiksi vaniljalla ja mantelirouheella. Usein käytetään myös rusinoita, sukaattia, sitruunamehua tai -kuorta ja kuivattuja hedelmiä. On myös reseptejä, joihin käytetään mausteena karvasmanteliöljyä, rommiesanssia tai rommia. 
 
Pashan alkuperäisenä ideana 
oli saada käytettyä paastonaikana 
käyttämättä jääneet maitotaloustuotteet. 

Ortodoksisen perinteen mukainen pashan koristelussa näkyy myös kristillinen teema. Pashan kylkeen tai leivän päälle syntyy joko pashamuotista tai kirjoitetaan koristeluaineksilla ylösnousemuksesta muistuttavat kyrilliset kirjaimet ХВ 
eli HV, joka on lyhennys kirkkoslaavin sanoista Hristos voskrese 
eli kristus on ylösnoussut. /Linkit Wikipedia 

Teemapäivissä on tänään mm Valkosipulipäivä,
sehän sopiikin hyvin mm  lammasruokien kanssa, 
käsittääkseni, vaikka en ole vieläkään ikinä 
lammasta syönyt. - Periaatteesta. 


Tänään on myös 
 Hengailupäivä 
ja 
 Polkupyöräpäivä...



Tänään on myös mm
Runouden ja luovuuden päivä. 

Ei siis muuta kuin runoilemaan 
ja pääsiäiskoristeita luovasti 
taiteilemaan!

Pasha resepti/ Dr Oetker 

Unan pikapasha resepti