Hae tästä blogista

13.5.2022

Taikauskoa, kukkia ja kansallislauluja











 
Perjantai 13.s päivä on taikauskoisen käsityksen mukaan epäonnen päivä. Se on ilmeisesti lähtöisin kahdesta erillisestä taikauskoisesta käsityksestä: perjantai on huonon onnen päivä
ja 13 huonon onnen luku. Jossain vaiheessa nämä kaksi näkemystä ovat sulautuneet yhteen.

Sanonnan käyttö tunnetaan 1800-luvun lopulta alkaen.
Yleiseksi uskomus on tullut vasta 1900-luvulla, minkä on
väitetty johtuneen Thomas Lawsonin vuonna 1907
julkaisemasta romaanista Friday the Thirteenth

Perjantai 13. päivän pelkoa kutsutaan
 paraskevidekatriafobiaksi.
/Wikipedia
 





*********






 

Tänään on lisäksi Kukanpäivä 


Kukan- eli Flooran päivä 13. toukokuuta on ollut 
Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä
Helsingissä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla juhlimaan päivää Kumpulaan. Erityisen merkityksen kokoontuminen sai 174 vuotta sitten, vuonna 1848, kun Floranpäivän kevätjuhlassa Kumtähden kentällä esitettiin J.L. Runebergin 
ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu eli Vårt Land ensimmäisen kerran.
Vårt Land sai ulkomaisen tunnustuksen vuonna 1849, 
kun Paciuksen nuotit julkaistiin Saksassa arvostetussa 
Illustrierter Kalender vuosijulkaisussa. Sanat olivat saksaksi ja ruotsiksi otsikolla  
Finnisches Vaterlandslied, ”suomalainen isänmaanlaulu”.
 
Venäjän keisari Aleksanteri II vahvisti Maamme-laulun, 
paljastaessaan sille päänsä Suomen-vierailullaan 1863. 
Samalla matkallaan hän virallisti suomen kielen.
 
Laululla oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, 
joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.

Myöhemmin kukanpäivän merkitys opiskelijoiden juhlana on vähentynyt
vapun tultua ylioppilaiden huomattavimmaksi juhlapäiväksi, mutta viime aikoina perinnettä on yritetty herätellä uudelleen henkiin.  
 
 
Tekstit: Iltalehti & Wikipedia  
 
 **********
 




 

Meillä on naapurimaamme Viron kanssa yhteinen sävel monessa asiassa, myös kansallislaulussa  


Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ( Isänmaani, onneni ja riemuni) on Viron kansallislaulu. Se otettiin käyttöön vuonna 1920 ja uudelleen vuonna 1990. 
 
Sanat kirjoitti Johann Voldemar Jannsen melodiaan, jonka Fredrik Pacius sävelsi vuonna 1848 ja joka on myös suomalaisen Maamme-laulun melodia. 

Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Tarton laulujuhlilla 1869, ja siitä tuli nopeasti Viron kansallisen heräämisen symboli.

Virossa laulu esitetään ilman kertosäettä, joka taas on Suomessa 
vakiintunut Maamme-laulun laulutapaan. 

Neuvostaikana, vuosina 1945–1990 Virossa 
oli käytössä Viron sosialistisen neuvostotasavallan hymni.

Ei kommentteja: