Tänä syksynä eivät pihlajat pahemmin marjoneet mutta vuosi sitten tuli tavattoman paljon pihlajanmarjoja.
Niitä olikin muutama kilo puhdistettuina ja
perattuina pakastimessamme josta ne nyt vihdoin
tein muutamien omien omeniemme kera makeaksi marmeladiksi.
Tähän mennessä erikoisen hyvää marmeladia
on tullut laitettua juustokakkuun, äiti-mamani
syntymäpäiväkakun väliin,
sekä ihan vaan rahkan makumausteeksi.
Pikkupurnukat menivät Murusille
maistiaisiksi.
Pikkupurnukat menivät Murusille
maistiaisiksi.
2 kommenttia:
Eikö se ole hapanta. Vai miten se kettu sanoikaan?
Heips. Maistelijat ovat todenneet ettei tämä ole hapanta. :) Reseptiä en osaa kertoa kun tein taas niin että ripaus sitä ja loraus tätä... ;) Mutta makeaa kyllä tuli.
Lähetä kommentti