9.1.2013
Kerro, kerro taikapeili
Labels:
Runosanoja viikonlopuksi,
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

2 kommenttia:
Voi Una!
Jopas sattui nyt ajatuksesi minun elämääni... Ehkäpä tästä vielä noustaan, kun pitää riittävän monta "vapaa päivää elämästä" ja annan tilaa itselleni vain olla.Se vaan on niin harmillista kun luovuus häviää...no jonakin päivänä "kovalevylle" vapautunee tilaa. Ihan kuin auringon pilkahduksen myötä olisin tänään saanut elämääni pienen ilon! Oikein ihanaa uuden vuoden alkua sinulle!
Heips Omenankukka <3
Oi kun hyvä, että ilonpilkahdus on pilkahtanut päivääsi.
Kiitos, siulle samoin valoa tälle alkaneelle vuodelle.
Lähetä kommentti