2.1.2013
Teitkö lupauksia...?
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Olet oikeassa. Ääneen lausutut lupaukset tahtovat vuodessa ruostua. Mieli ja muisti pitävät ne kirkkaina ja kukaan muu ei niitä kuule ja sano: - et pitänyt lupaustasi?
Niinpä minäkin tein lupauksen.. mielessäni...ja kukaan ei tiedä..mitä lupasin :->
Taisin päättää, että en syö enää grillimakkaraa, sillä siitä tulee aina kauhean huono olo (mahani on herkkä). Tosin tuota olen ennenkin sanonut, mutta nyt on hyvä aika oikeasti pitää tuo lupaus.
Parempi, että vain itse tietää lupauksensa.
Nuo runosi ovat niiiiiiin ihania :)
Parempi se on ottaa vastaan mitä annetaan. Yleensä asiat ei mene niin kuin on ajatellut, Jollakin on muuta varattuna sinun tiellesi. Oikein antoisaa Uutta Vuotta sinulle ja perheellesi ja virratkoon runosuonesi yhtä vuolaasti kuin tähänkin asti:)
Samaa mieltä Vaniljan kanssa... : ) Myös runoista eli komppaan... : )
KIitos kaikille kommenteista. ♥
Lähetä kommentti