16.5.2012
Valkoinen vuokko
Labels:
Kevät,
Kukkia,
Maman puutarha,
Puutarhamme
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Aivan uskomattoman upeita kuvia valkovuokoista, ihania!
Ja mä muuten sain myös samanlaisen kukan, kuin sulla tossa alempana, äitienpäivänä, mä sain sen lapsenlapseltani.
Kaunis kukka ja sen voi laittaa kesäksi uloskin.
Voi kiitos Harakka <3
Sää olet niin kohtelias aina miulle. =) Siun ovat kuvasi ovat suuremmoisia. =) <3
Lähetä kommentti