Oi ei! Taaskin tulppaaneja, huudahtaa jo MONI näitä katsoessaan, mutkun tää ois taas ihan eri väriä kuin nuo edelliset. Tällai hehkuvan punainen ja samalla viehko...
♥♥♥
21.5.2012
Jotain punaista...
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kauniita ovat myös nuo täyteläisen punaiset tulppaanit, minullakin niitä on säästynyt vielä muutama kukkimaan.
Tulppaaneja ei voi olla koskaan liikaa. :-)
Tia, miekin tykkään. =)))
Unelma, aivan! Ihan totta!!
Nyt keväällä näyttää siltä että oisin voinut syksyllä raaskia ostaa enemmänkin kukkasipuleita. =)
Tai sitten fasaanit söi niitä liikaa...
Lähetä kommentti