29.5.2012
Tiaisten ruuhkapäivät
Labels:
Kevät,
Luonto,
Niitä näitä,
Piha
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Teillä on sentään talitiaiset saaneet pitää pesänsä, kun tuntuu, että kirjosiepot varastavat nykyään kaikki talitiaisten varaamat pesät.
Ihania kuvia ♥
Marita, No meilläkin kirjosieppo kävi vääntöä tiaisten kanssa siitä kumpi pesäpöntön oikein saa omistaa! =D
Kirjot tosiaan käyvät välillä kiskomassa tiaisten pehmusteet ulos pöntöstä. Ja toisinpäin. Tässä tintit veivät voiton. Ei silti oisin mie kirjosieppojakin ihaillut ja niillä on nätimpi laulu kuin tinteillä. =))))
Lähetä kommentti