26.1.2012
Hetkessä
Labels:
Slowlife,
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Tuollaiset "asentoharjoitukset" ovat varmaan tehokkaita. Jotenkin tulee mieleen erään ystäväni neuvo, että jos haluat näyttää vakuuttavalta, pidä huoli, että istuessasi tuolilla jalkasi ylettyvät lattiaan asti ;).
Aamu =)
Mutta entäs jos on lyhyet jalat? Täytyy valita istuttavakseen jokin matala tuoli... =)
Hyvä ryhti on kyllä parempi, kuin huono.
Ja pituutta ja näyttävyyttäkin näin tulee enemmän, on ehkä pikkasen rohkeampikin, hi!
Sain Herneeltä vastaan haasteen blogiini Jos saisin valita annan sen sinulle jos haluat ottaa vastaan?
Hyvää teki nyt kun tässä olen istunut vähän kumarassa.
Pitäis useimmin muistuttaa.
helppoo ja vaikeeta
Harakka, niin justiin. =)
Minun itseni tämä pitäisi erityisesti muistaa, mutta en muista!
Onhan olemassa sellainen sanonta että älkää tehkö niin kuin minä teen vaan tehkää niin kuin minä sanon. =)
Ja kiitos Sofia ja anteeksi kun en ole ehtinyt tänne kommenotida. =) Kiitos haasteesta ja olen siihen jo aamusella vastaillutkin. =)))
Sylvi, hieno juttu!
Kivaa että auttoi. =)))
Nyt vaan muista aina kolme henkäystä... <3
-Se muuten auttaa panikoimisessakin... nimimerkki kokemusta siitä...
Hannele, niin aina. =) <3
Lähetä kommentti