Illalla palelin niin kovin, että piti ihan sen vuoksikin sytyttää kynttilät olohuoneeseen pöytää leikkivän laatikon päälle kynttilälyhtyihin, että olisi lämpimämpi.
Kylmyys tulee kämppään asti kaikista mahdollisista rakosista epätoivoisista tiivistysyrityksistä huolimatta tunkevasta tuulesta, liian ohuella takilla ulkonaliikkumisesta ja määrittelemättömästä haikeudentunteesta.
Olin tosin aamulla levveessä hymyssä joka tuntui korvannipukoissa asti, kun luin blogeista, joissa oltiin minua nopeammin ehditty lukea maailman uutiset, että jonkinlainen vertauskuvallinen pienenpieni hyvitys USA:ssa oli tapahtunut. Toivottavasti se uudistus saa aikaan maailmassa jotakin uutta. Jotakin hyvyyttä. Tuli lämmin olo. Toiveikkuutta?
Onnea Mr Barack Obama.
Matkasin Maman luo linja-autolla halaamaan pientä äitiä ja molemmat silmät kostuen toivoimme, että se uusi ihme maailmassa tekisi tästä pallostamme onnellisemman paikan, sillai välillisesti sen ihmeen kautta.
Paransimme maailmaa muutenkin Maman valmistamien gluteenittomien herkkujen kera. Nam. Kaurakeksejä en tohtinut maistaa, sillä tuo hammaslekurin operoima hammas on yhä hirmu herkkä ja vihlaisee jopa kynnen reunalla sitä koskettaessa, saatikka että puraisisin sillä jotain kovaa. Ehkä se siitä paranoo. Jospa se ärtyi liiasta poran kosiskelusta?
Sain Mamalta tälläkin kertaa, samoin kuin edelliskäynnilläni, tuliaisina astioita Nunnukalle ja Miihkalille, sillä hekin tulevat sellaisia tarvitsemaan jo joidenkin aikojen kuluttua. Pakkasimme astiat autoon ja Mama ajaa hurautti mökilleen jossa oli hirmuisen lehdetöntä. Vain yksi ruusu yritti vielä pitää kiinni itsepäisen sinnikkäästi lopuista lehdistään. Kaunis, siisti pihapiiri lepäili haukotellen, odottelemassa lumipeittoansa että voisi käydä talviunilleen.
Joimme mökillä tiikerin päiväuniteetä. Mama täytti lintujen ruokintapaikkojaan. Minä tirkistelin puutarhaa kameran linssin läpi ja palelin. Lähipellolta tuuli kovasti. Syksyisesti. Takin läpi. Palelu oli omaa syytäni. Olisi pitänyt pukea päällensä lämpimämmin...
Jokin tuulessa oli ärhäkämpää kuin aikoihin.
Illalla, kahden kynttilän valossa, edes lohtufleesepusakka ja villasukat eivät tuoneet lämpöä tarpeeksi paleluuni. Itkin poskeni märäksi 45 minuuttia-ohjelman seurassa. =/
Hani vielä kiusasi tekstiviestillä käyneensä juuri saunassa ja että olipas sauna tehnytkin hyvää.
Mokoma.
Yöunet tässä rauhattomassa talossa jäivät myös kylmän lyhkäisiksi. Sekin paleltaa ja väsyttää silmiä ihan liiaksi. Kuinka jotkut jaksavat pitää aina bileitä tai tapella? Se melu menee läpi korvatulppienkin. Masuunkin koskee enempi. Unettomuudestakin?
.
6 kommenttia:
Voi ei... toivottavasti pian palelu loppuu. Itse pidän nukkumisesta viileässä. Ihana käpertyä peiton alle lämpimään... näin aamulla sitten paleltaa, mutta villasukat jalkaa niin on hieman parempi.
Kauniita kuvia. Kiva kun pääsit mamin mukaan mökille.
Ehkä voit ottaa päikkärit... helpottaa univajeeseen ja paleluun.
Lämmin haliruttaus täältä
Just äseken löysin sun blogin enkä enempää ehdi nyt lukemaan, enkä kirjoittamaan. Tunnen vaivan yli 10 vuoden ajalta.
Älä ota mitään kipulääkkeitä, ne estää paranemista.
Jatkan myöhemmin, jaksamista!
Se tässä syksyssä on pahinta, että aina paleltaa. Ja talvella vielä enemmän. Hrrrrr
Tiikerinpäiväuni tee mökillä kuulosti kerrassaan rentouttavalle (siis jos ei palella).
Ei kyllä ihme jos kolottaa vaikka mihin, jos yöunet jää lyhyiksi. Sitä paitsi tuommoinen meluavien naapureiden välinpitämättömyys muista naapureista, saisi oman pääni halkeamaan raivosta. Ärrrr...
Pakko vielä sanoa, että nämä sinun kuvat blogissa on kyllä kerrassaan taidokkaita (nuokin reissukuvat). Hienoja, kompakteja sommitteluja ja valaistuksia. Miten sen teet?
Sukulaissielu =)
Nyt aamusella on jo lämpimämpi
mutta väsyttää niin.
Ajatus päikkäreistä ei olisi mahdoton,
vaan kun bileet jatkuvat aina vaan naapurissa.
Kiitos halista.
*halii takas*
Hei Paulatäti
ja tervetuloa =)
*nostaa kupin teetä tarjolle*
Kommentit menevät (ilkivallan vuoksi) ensin
omaan sähköpostiini josta vapautan ne sitten
tänne blogiin.
PS: Särkylääkettä tarvin joskus mm: nivelsärkyihin. Kuuluu kuvioon?
Huomenia Fotomontaasi =)
Voi nämä mun kuvat ovat pokkarilla otettuja.
Muiden kamerat ovat hienoja, joiden kuvia olen
saanut luvan tänne lainata. =)
-Kuulemma kamerani on kykyjeni mukaan. =)))
Mun kamera-lahjaan ei saatu tarpeksi porukkaa
mukaan, niin kamerani jäi pokkariksi. ;D
Mutta kiitos siulle kauniista sanoistasi. =D
Nyt yritän tulpat korvissa ihan inasen
nukkua vielä.
Neljä tuntia yöunta ei millään riitä...
Tällaisina hetkinä on hyvä, etten kelpaa kellekään töihin.
Miten nytkin töissä jaksaisin?
Yritän muokata mielessäni kirjettä isännöitsijälle
bilettäjistä.
Ihan kohteliasta.
-Kolmatta samasta asiasta...
Kurjaa tollanen meininki siinä talossa :(
Kuuntelen nykyisin aika paljon YleXää töissä, ja työmatkoilla, ja eilisessä päivälähetyksessä oli mielenkiintoisia juttuja näistä kerrostalon "viihdyttäjistä". Jonkun toimittajan kaveri oli asunut talossa, jossa joka yö oli kuulunut naapurien lemmenpuuhien ääniä. Siis kuulemma joka yö. Arjet pyhät, joka yö. Oli se meteli mitä tahansa, niin ei se kivaa ole. Jotkut kärkkäästi kommentoi aina, että muuta maalle omakotitaloon niin ei äänet häiritse. Voi jos se olisikin niin helppoa!!! Mä olisin asunut maalla omakotitalossa jo 18 vuotiaasta asti. Tai jos oisin saanut päättää, niin 10vuotiaasta asti, kun vanhemmat harkitsivat yhden talon ostoa. Se sitten jäi, kun talo oli niin huonossa kunnossa =(
Mutta joo. Heti kun voitan lotossa 7 oikein niin ostan sen omakotitalon maalta. Ison talon. Ja palkkaan siivojan ettei tartte itse niitä neliöitä siivota =D Eli tää siis tapahtuu varmaankin mun seuraavassa elämässä, tai sitä seuraavassa. Jos nyt edes uskon uudelleensyntymiseen ;o)
Huuh... Tulipa pitkä viesti.... Sori =)
Aurinkoista torstaita. Toivottavasti vilu on jo hellittänyt (täällä oli tänä aamuna pari astetta pakkasta, kun töihin lähdin!)
Juulia =)
Ensiksikin: älä koskaan pyydä pitkää kommenttia anteeksi
sillä pitkä kommentti on kuin lahja miulle. =)
Kuin kirje,
jollaisia ei enää kukaan kirjoita.
Eli mie tykkään kovasti pitkistä kommenteista. =)
Olin vaan taas muualla huitelemassa tässä välillä.
Niin, tuosta sanonnasta:
yhtä hyvin voisi metelöijille tokaista
jotta muuta sie johonkin korpeen,
niin et häiritse muita. Vai mitä?
Hänhän se siinä ei sovellu lakeihin ja sääntöihin.
Nyt ei palele enää niin kuin eilen.
Tai ehkä osasin pukea päälleni enemmän vaatetta. =)
Siullekin mukavaa torstai-iltaa.
Ja huomenna viimosta viikon työpäivää.
Lähetä kommentti