Tukholman vanhin rakennus,
entinen vankila, toimii nykyisin
idyllisenä kahvilana.
Hiukankin huonompijalkaisella
ei sinne tosin ole mitään asiaa, sillä
se on alempana kuin kellarit
konsanaan. Ja raput ovat hyvin
kapoiset ja jyrkät...
Ihmeellisen paljon siellä kuitenkin
oli asiakkaita, vaikeasta sijainnista
huolimatta. =)
Kun laskeutuu hämärään kellarikahvilaan
on kuin yhtäkkiä joutuisi keskiaikaan,
sillä kynttilät ja tyyliin sopiva musiikki
ottavat tulijan heti huomaansa.
Me istahdimme pienenpieneen,
pyöreään, vahtikopin näköiseen
muurattuun huoneeseen. Kahvi
oli hyvää ja täältäpä löytyi jopa
gluteenitonta piirasta.
Keskiaika ja nykyaika kohtasivat. =)
PS: Kellarikuvat aukeavat klikkaamalla...
.
9 kommenttia:
Kiitos, että sain vierailla kanssasi kuvien saattelemana tutussa Tukholmassa
Kokemukset ovat parhaita tuliaisia. Niistä ei tarvitse edes pyyhkiä pölyjä. Ja aika kultaa niitä pikku hiljaa.
Hauska juttu. Laitoin Lucia Olavintytär -blogiini linkin tähän juttuun. Siellä voi nähdä kuvan 1500-luvun Tukholmasta.
Tuossa kahvilassa täytyy käydä, kun menen seuraavan kerran Tukholmaan. Siitä onkin yli 20 vuotta! Lähelle voi olla pitkä matka.
Tallinnassa on eräs kavila, joka on entisessä teloittajan talossa. Halloween-juttuja!
http://amnellinlucia.blogspot.com/2008/10/hallatar-kvi-keskiajalla-tukholmassa.html
Blogisisko
Kiitos Arleena
kanssakulkija. =)
Kerro, jos jokin kohta on päin honkia
kirjoitettua. =)
Huomisessa postauksessa tarvitsenkin apua...=)
Juur niin se on, Isopeikko. =)
Minä rakastan kuvaamista ja
kauniiden asioiden katselemista. =)
Hei Blogisisko
ja kiitoksia maininnasta! =)
Kadotin mainoslehtisen
jossa kahvilasta kerrottiin enemmän.
Siinä olisi ollut myös osoite.
Mutta ehkäpä joku lukija kertoisi
tuon kahvilan osoitteen tännekin. =)
Halloween onkin ihan kohta puoliin... =)
Ihana paikka, tuolla pitää joskus käydä.
Ja hyvä juttu tuo gluteenittoman leivonnaisen tarjonta, se kun ei vieläkään ole itsestäänselvyys.
Sooloilija =)
Valitettavasti en uskaltanut ottaa kuvia enempää,
sillä en halua häiritä kameroineni ketään
enkä julkistaa tarpeettomasti kenenkään
kuvia
ja vain harva pöytä oli tyhjänä. =)
Salamavaloa en kahdannut käyttää lainkaan.
Samoista syistä.
Suosittelen juu käymään,
varsinkin jos yhtään tykkää menneestä maailmasta... =)
Varmasti tunnelmallinen paikka! Wienissä koin samanlaista historian siipien havinaa, kun söimme entisessä ruumishuoneessa...Portaita riitti kerros toisensa jälkeen ja tuntui, että olemme todella syvällä maan alla. Vaikea kuvitella,että satoja vuosia sitten katu on ollut monta metriä "alempana". Vähän samanlainen Turun Aboa vetuksessa...
Nana =)
Mitä kaikkea näiden paikkojen seinät voisivatkaan meille kertoa...
Lähetä kommentti