Näin omituista unta.
Istuin lentokoneessa.
Katselin ikkunasta hämärää,
valoläikkien reunustamaa
rantaviivaa
kaukana alhaalla.
Taivaanranta oli yhä vaaleana.
Tuntemani,
ystävänäni pitämäni ihminen
jutteli jossain.
Tunsin hänen äänensä,
hän puhui vierustoverilleen.
Näin hänen kuvajaisensa edempänä,
hänen ikkunalasistaan.
Hän näki jotenkin minut,
sen heijastuksen kautta.
Selvästi silmämme kohtasivat.
Hän vaikeni,
veti ilmeettömästi luukun
ikkunansa eteen.
Minä heräsin...
U.R.
.
8 kommenttia:
Ehkä ensiyönä sama hassu uni erilaisella lopulla :)
...Hän näki jotenkin minut, sen heijastuksen kautta.
Selvästi silmämme kohtasivat. Hänen toinen kulmakarvansa nousi, aavistuksen verran, kuin jotain kysyen, en vastannut, katsoin vain,
hymy käväisi hänen kasvoillaan
ja minä heräsin...
T:john :D
John
Olet varsin ihanan optimistinen. =)
Tuosta unesta tuli hieno kertomus tai proosaruno: syvällinen ja ajatuksia herättävä. Marja-Liisa Vartiohan kirjoitti paljon proosarunoja unistaan. Niissä on samanlainen maaginen tunnelma.
Kiits Leijonainen. =)
Nukuin rauhattomasti.
Heräilin pitkin yötä.
Tuo oli yksi unipätkä.
Psykologi-Melitan tunne tästä unesta on, että kyseessä on ystävä josta olet erkaantunut jo kauan sitten,mutta nyt vasta koet olevasi tarpeeksi vahva myöntämään tämän ikävän asian.
Voi se olla noinkin,
psykologi-Melita. =)
Hei vielä Hallatar,
En mä oikeesti mikään psykologi oo- ennemmin spykologi, mutta unet ovat kiehtovia viesteineen.Niitä kannattaa kirjata ylös kun kertovat todellisista tunteistamme.Yhdessä unikirjassa neuvottiin miettimään uni läpi heti herättyään jolloin sen vielä muistaa ja kirjaamaan se ylös.
Melita
Mie joskus tänne kirjaankin outoja uniani. =)
Näen jopa julkkiksista unia.
Lähetä kommentti