.

On onnellista
nähdä omat poikasensa
tyytyväisinä.
Silmissään tyyneys ja lempeä lämpö.
Oli syy mikä tahansa.
Silloin sykähdyttää sydäntä
olla äiti.
-Una Reinman-
Pakinaperjantain aiheesta hieman muokattuna...
Kuva Maman mökiltä. =)

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
18 kommenttia:
Voi, poikaset pyristelevät aina välillä eroonkin emostaan; minun esikoiseni lähti tänä aamuna leirikouluun neljäksi päiväksi.
Sykähdyttäviä hetkiähän se on äitiys täynnä..
Sooloilija =)
Vastaan toisen runoni sanoilla:
Äiti on aina äiti poikasilleen
vaikka nämä olisivat lähellä
tai kaukana.
Poikanen
on aina poikanen
vaikka hän olisi minkä ikäinen tahansa.
-UR-
Ja kun poikasilla poikaset on
kuulee äiti että onkin korvaamaton. :)
En Finne =)
Näin se voipi sitten olla! =)
Olet kiteyttänyt hienon ajatuksen muutamalla sanalla. Äiti on aina äiti poikasilleen.
On ihanaa tuntea aikuisen poikansa kädet ympärillään ja olla hänen halittavanaan, samoin tunnen suunnatonta iloa, kun poikasen poikaset rutistavat kaulasta ja supattavat korvaan.
Kiitos Aimarii =)
Soon omaa kokemusta tuo.
Eli aivan samoin tunnen miekin.
Poikasen poikaset ovat takuulla
aivan erityisiä pakkauksia... =)
Sinun runoissasi on aina jotain hyväntuulista ja hymyilyttävää.
Ja tunnetta.
Kiitos kovasti MK. =)
Joskus tunnen
että ne ovat vain hajatelmia.
Elävästä elämästä.
*niijaa*
Moi,
En ole hetkeen käynytkään täällä.
Luin sun tähy-kokemuksesta ja ihmttelin ettet ollut saanut siihen ns.esilääketystä, -käytännössä rauhottavaa. Itse pyydän/vaadin sen AINA, ja saan suoraan suoneen jotain mikä vie siniselle pilvelle. kipuja hetken tuntuu, mutta muuten kokemus jää aina ihan siedettäväksi.
Ja tuo mellis tuolla alempana on ystäväni sieltä CC-palstalta!
cista
Mui Cista!
Mie jouduin eri sairaalaan kuin sie.
Yritin sanoa hoitajalle,
joka tuli odotustilaan selittämään toimenpidettä yms,
että tiedän että toisessa sairaalassa annetaan esilääkitystä jne.
-Mutta meillä ei anneta, täti tokaisi.
Toivottavasti kontrolli tästä lähtien
on siellä missä siekin kävit.
Toivottavasti mut nukutetaan seuraavan kerran... =)
Näin se on! Hetken ajan täydellinen maailma!
Kiitos :)
Ally =)
Ole hyvä. =)
Se hetki kertoo
kun se on...
Ensirakkaus on ihanaa :) Se ei kestä loputtomiin, sillä ihminen kasvaa. Ainakin näin on itsellä käynyt. Mutta voi rakkaus ja onnellisuus, ihanaa!
Oi, miten kauniisti sanottu: "...silmissään tyyneys ja lempeä lämpö..."
Niin rytmikkään soljuvasti ja kuvaavasti. Ei ole kyllä hajatelmaa!!!
Yllätykset ovat kyllä mukavia :)
Voih,kunpa maalaaminen olisikin ohi.. mutta pitää vielä hioa valumakohdat ja maalata kolmanteen otteeseen, sekä vajaa puolet vessasta olisi vielä maalaamatta kokonaan, koska en jaksa yksin siirtää pesukonetta.
Saa kaveri tulla auttamaan :)
Hansu =)
Ensirakkaus onkin jotakin
aivan erityistä. =)
Kiitos Leijonainen =)
Jälkikasvun levolliset silmät
mielessäni... =)
Peikkotyttö M =)
Maalaaminenkin on kivaa.
Paitsi just
jos jokin estää sen työn.
Toivottavasti ystäväsi pian saapuu
siirtämään pesukonetta,
niin pääset jatkamaan.
Tuosta tulikin mieleeni että
meille luvattiin maalia tänne... =)
Eipä heistä ilman hellää ja rakastavaa äitiä olisi sellaisia kullanmuruja tullutkaan. Siitä voit olla myös ylpeä.
Itselläni ei ole kokemusta poikalapsista, paitsi monenlaisia niistä isommista, aikuisista.
:-)
Paperivuorineuvos =)
Kiitos. =)
Lasken poikasiin sekä pojat että tytön. =)
Koko joukon.
Lähetä kommentti