Translate

23.6.2008

Elämän avaimet kaulassa

.











Sairaalan poliklinikka on kammottava paikka.
Sinne ei halua, ellei ole välttämätön pakko.
Kammottavaksi sen tekee muun muassa se, että
humalaiset ja muita päihteitä nauttineet
riehuvat ja huutavat samoissa tiloissa kuin
muut polin potilaat. Vai asiakkaat?
Kunpa aggressiivisesti käyttäytyvät olisivat eri
tiloissa...

Kun sitten joskus noista polikäynneistä pääsee
lukemaan lääkärien lausunnoista omia tietojaan,
huomaa niissä virheitä. Aikas pahojakin virheitä.
Lääkäri ei ole kuunnellut, tai on sekoittanut asioita
tai potilaita keskenään tai asia on tallennettu väärin.
Joskus lääkäri on lasittunein katsein istunut mitään
puhumatta vierellä, eikä ole reagoinut mitenkään
mihinkään mitä potilas on sanonut. Papereissa
saattaa käynnistä lukea jotain aivan sekavaa, esim:
Potilas yhteistyökykyinen.
Selostaa laajasti tuntemuksiaan.
Piste?
Haloo, entä se käynnin syy?

Olisiko virheiden syynä mahdollisesti lääkärien epä-
inhimillinen työaika? He ovat työssä muiden ihmisten
henki käsissään ja kuitenkin heidän oma järjetön työaikansa
sotii kaikkia lääketieteen rajoilla olevia hereilläoloaikoja
vastaan. Miksi?

Uni jää parin vuorokauden päivystysputkessa vähäiseksi.
Olo on takuulla pöppyräinen ja muiden ihmisten hengistä kyse...
Miksi tämä menee näin? Miksi heillä, joilla eniten on vastuuta
ihmiselämästä, on näin järkyttävät työajat?
Ihmettelen ettei asiasta nosteta hälyä? Työaikoja muuteta?
Jos puolustukseksi selitetään, että se on perinne, perinnettä
pitää muuttaa. Päivittää. Nopeasti.





.