Unkarinsyreeni, (Syringa josikea)

Näissä maisemissa ja näkymissä
Viola Wittrockiana

Juhannusaattona, alkuillasta
Rosa pimpinellifolia

Sydän lepäsi hetkisen
.



Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
8 kommenttia:
Niin kaunista ;)
Kiits Hansu =)
Niin romanttisia kuvia, tuo ikkunakuva varsinkin on niin suomalaiskansallinen näkymä.
oi kiits Sooloilija. ;D
Kyllä, Hallatar, sydän näissä lepää, silmä ja sielu ja mieli ja ihan kaikki. Upeaa! Hyvää kesää sinullekin
Kiitos Mehtäsielu =)
Kuvat ovat Mamani puutarhasta
ja pihasta. Ja voi
niitä kuvia on vielä paljon lisää...
Ihanaa ja kaunista. Idyllistä. Kuulostaa että sinulla oli hyvä viikonloppu.
Kiitos Sukulaissielu =)
Oli se. =)
Mamin luona oli juhlaa.
Ensi viikonloppu on
meilläkin hulinaa...
Lähetä kommentti