16.3.2009

Kuten aina tähän aikaan vuodesta

<3




















Multa kutsuu. Tai minulla on tarve
ja tilaus multapusseille ja -purkeille.
Mieleni minun tekevi...





















Niin kuin nytkin, kun isosta muratista
ei ole jäljellä, kuin pistokkaita keittiön
ikkunalaudalla.




















Syksyllä olohuoneeseen saapunut
suuri muratti kärsi vedosta ja nääntyi.
Vain sen poikaset ovat pirteinä
vesimaljassaan.
















Pistokkaat kurkkivat kohti kevään valoa
Tarvitsisivat jo kipeästi omia
purkkejaan ja sitä mustaa multaa
johon voisivat juurensa kovertaa








_

33 kommenttia:

  1. Mulla kun ei ole minkään valtakunnan kutsua multaan...höh. Ja entisetkin sissi-kasvit, jotka jostain kumman syystä viihtyivät meillä, ovat nyt kaikki miltei muuton jälkeen suuttuneet ja kuolleet=(

    VastaaPoista
  2. Jarna

    Ei minulla ole mitenkään edes viherpeukalo.
    Kaipaan vaan muuten...
    Kai ikuisesti.

    Jo lapsena se toi kevään,
    kun Mama laitteli purkkeja ja laatikoita alituvan ikkunoille ja pöydille esikasvamaan.
    Tomaattia, kaaleja, kurpitsaa, kukkia...
    Siemenpusseja odotti kasakaupalla touko-kesäkuuta.
    Istukassipulit kurkistelivat pussissaan...



    Miullakin on kokemuksia siitä kuinka kasvit saattavat muuton jälkeen loukkaantua. Eivät ole ehkä enää saman ilmansuunnan ikkunalla tms.
    -Tai paleltuvat muuttoautossa tjs... =(

    VastaaPoista
  3. Ihana kuvasarja. Minulle tuli niistä keväinen mieli:) Vaikka en ole mikään viherpeukalo odotan kovasti että lumi sulaisi pois ja pääsisin ulos kukkia istuttamaan.

    VastaaPoista
  4. Minun kasvit kuolevat aina muutossa. Ostin viime syksynä uuteen asuntoomme muratin, mutta se kuoli jouluun mennessä. Siinä oli pieniä ötököitä..En uskaltanut ottaa edes pistokkaita.

    Minunkin ostoslistassani on multapussi. Kissalle ajattelin laittaa kissanruohoa kasvamaan.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Susanne =)

    On onni, jos omistaa tilkun maata... =)




    Sooloilija

    Ötökät ovat ikäviä.
    Nyt voit keväällä yrittää uudelleen? Murattihan viihtyy kesän parvekkeellakin. =)

    VastaaPoista
  6. Olen aina pitänyt murateista. Tuo lehden muoto on jotain peräti sympaattista. Kuvasi siitäkin syystä niin kauniit että vihreä ja punainen yhdessä sykäyttävät :) Kevättä kohti!

    VastaaPoista
  7. Sinulle on jotain blogissani.

    VastaaPoista
  8. Jos ei muuten kevään tuloa huomaa niin siitä, että multa monella alkaa kutsua ja kasvit kiinnostamaan.

    VastaaPoista
  9. Odotan mielelläni vielä kuukauden, että voin vaihtaa mullat ulkona...

    VastaaPoista
  10. Odotan mielelläni vielä kuukauden, että voin vaihtaa mullat ulkona...

    VastaaPoista
  11. Sinähän olit tosissaan ollut aikaisin hereillä..
    Minä kyllä simahdin joskus kahden aikoihin, ja uni olisi kyllä maistunut, mutta pakko oli herätä..

    VastaaPoista
  12. Kerran omistin sellaisen vähän paksulehtisemmän ulkomuratin. Ja nythän mulla on pieni piha, joten sehän viihtyisi mainiosti aurinkoisella pihallakin. Pitääpä etsiä uutta murattia jostain, ja jos sattuisi löytymään vielä se paksulehtisempi..

    VastaaPoista
  13. Kevättä ilmassa ja olohuoneessakin. Myös kaipausta ilmassa. Minä en tiedä mitään moisista istutusjutuista. Kesä menee silti paljolti pihahommissa koska vanhan talon vanha puutarha jaksaa ainavaan ryöpsähtää ja yllättää voimallaan :)

    VastaaPoista
  14. Kiitos Rita =)

    Siinä on pala mun keittiön ikkunaa...

    Minäkin pidän muratista. =)
    Mutta muratit eivät pidä minusta. =)

    Ajatella että jossakin muratti kasvaa villinä ja on suorastaan vitsaus.
    Meillä se ei menesty kunnolla edes kukkaruukussa...





    Hei Mamma Myy =)

    Oi, tulen heti paikalla kurkistamaan. =))))





    Tia =)

    Miulle se vaiva iskee aina...
    Tai se on jossain takaraivolla koko ajan. =)





    Hannele

    Ok.
    Se onkin hyvä idea.




    Peikkotyttö =)


    Joo.
    Vatsa taas tilttasi eikä antanut nukkua.
    NYT kyllä nukuttaisi. =)






    Sooloilija =)

    Ai niin, siulla on pihakin... =)
    Kohta niitä muratteja taas on viherpihoilla muiden ihanuuksin kera
    tarjolla. Ah.





    Jerry =)

    Ja keittiössä. =)


    Oi teidän ihanaa pihaa.

    VastaaPoista
  15. Multa kutsuu. Kummallista, miten nuorempana se oli kiva kevään merkki ja iloitsin mullanvaihdoista. Nyt se on jo homma, joka vain pitäisi saada tehdyksi. Into on ehkä karissut, kun kasvit ovat olleen kauan niin isoja. Lehdissä vaihdetaan aina multaa vain pienille ja herttaisille kukille, ei kattoon asti ulottuville peikonlehdille ja palmuille.

    VastaaPoista
  16. Wow, Katriina! ;D

    Sellaisia ihanuuksia ei joka perheen olohuoneissa kukoistakaan. =)
    Isot kasvit voi yrittää myydä lehti-ilmoituksella.
    Tai ne voi jakaa ja laittaa sitten sen emokasvin pois.
    Niinkos jouduin nyt tekemään muratille.
    Palmua ei varmaankaan voi edes jakaa?
    Mutta peikonlehden voi.

    VastaaPoista
  17. Onpa kauniita kuvia! Vihreää lempiväriäni, valoa ja kapeaa syväterävyyttä.

    VastaaPoista
  18. Kiitos Heli =)

    Sain taas leikkiä oikealla kameralla. =)

    Sammalenvihreä ja viininpunainen sopivat yhteen, eikös?

    VastaaPoista
  19. Onnea pienille muratin taimille. Itselläni on ollut samat mielessä mutta multa on vielä kaupassa.... Aurinkoisia päiviä ja hyvää kasvua pienille taimille!

    VastaaPoista
  20. Kiitos Omenankukka =)

    Mutta eivät ne pistokkaat vieläkään ole mullassa.
    Vedessä ressukat odottavat yhä. =)

    VastaaPoista
  21. Kuulostaa niin surulliselta se, että murattiemo nääntyi. Minäkin kärsin vedosta mutta en ole vielä täysin näännyksissä... Suklaata tekee mieli, ja se tarkoittaa sitä, että olen aika pirteä.

    Onneksi muratin poikaset ovat kunnossa:):)

    Iloa sinulle multatöihin!

    VastaaPoista
  22. Kauniita keväisiä kuvia! Muratti on niin kaunis kasvi! Minunkin pitäisi lähteä Murattiostoksille. Talvella laitoin Murattini pois, kun oli niin huonokuntoinen (talven pimeys), yleensähän ne elpyy kyllä ihan hyvin taas keväällä, mutta tästä toivosta luovuin sen Muratin kohdalla.
    Ihanata viikon jatkoa sinulle, blogiystäväni!

    VastaaPoista
  23. Kiitos Taika-pieni! =)


    Sanotaan että muratti sekä kodinonni viihtyvät onnellisessa talossa.
    Minun hoivassani nuo kumpikin kukka kuolevat...




    Kiitos Marge =)


    Emokasvin juurakosta on pari vihreää sirkkalehteä ilmaantunut.
    Kuin pistokkaiden kilpailijaksi.


    Siullekin mukavaa viikkoa, Marge-pieni.

    VastaaPoista
  24. Muuraatin poikasesi ovat virkeän näköisiä. Pitäisiköhän minunkin leikata murattini ja juurruttaa? Se on kitkutellut talven tuvassa. Kesällä oli kelloköynnöksen juurella.
    Kyllä multa alkaa mukavasti kutkuttaa. Ämpäripottuni on jo laitettu kasvamaan.

    VastaaPoista
  25. Kiitos Aimarii =)


    Pistokkaita on kymmenisen kappaletta ja kaikissa mukavat juuret.

    Ah, kelloköynnös... =)

    Ihana ämpäripottu. =)
    Takuulla aikaista perunaa. =)))))

    VastaaPoista
  26. Kuvissasi tuoksuu multa.. Jospa minäkin kohta innostun ripottelemaan pieniä semeniä multaan. Haluan ojentaa hyvänmielistäjän Sinulle, käypäs hakemassa se blogistani.

    VastaaPoista
  27. Osaisinpa taikoa kukkasi henkiin♥

    VastaaPoista
  28. Oi Taikaseni =)

    Se olisikin ihana juttu. =)
    Mistä tiedän, vaikka osaisitkin? =)))))


    *halaus*

    VastaaPoista
  29. Meillä täällä Italiassa paistaa aurinko, ja ensimmäiset hedelmäpuut ovat jo kukassa mimoosojen lisäksi.

    Minulla ei valitettavasti ole vihreää peukaloa, sen sijaan se on joskus musteessa.

    Kukista kyllä tykkään. Ja ihmisistä, jotka osaa niitä hoitaa.

    VastaaPoista
  30. Voi Ritviecav!

    Saatan vain kuvitella... =D


    Musteisia peukaloitakin aina tarvitaan. =)

    VastaaPoista
  31. Kiitoksia Harmaasusi. =)

    Vieläkin näkymä on juuri samanlainen.
    Unohdan aina raahata sitä multaa kaupasta...

    VastaaPoista


♥ Kiitos kommentista! ♥