Unenpuute hieman vaivaa.
En tunnu millään pärjäävän vajaan viiden tunnin unilla,
jotka naapuriasuntojen mökäporukat meille sentäs suo.
Silmissä on kuin hiekkaa ja silmiä hieroessa
tuntuu siltä, että silmäluomikin venyy ja kääntyy
jo aivan hervottomasti rystysten mukana
pyörimään silmän päällä.
Ikkunasta katsellessa maailma näyttää aivan
mustavalkoiselta. Haukottelen, eikä sille
haukotukselle tunnu tulevan loppua. Ihan väsys....
Ja justiinsa kun blogistaniassa moni minnuu
kehui pirteäksi, ja muillakin ihanilla adjektiiveilla!
Täytyykin laittaa No Mercyn vanha cd soimaan,
jospa se herättäisi tästä unen ja valveen rajalta.
.
