Ovenpielessä

Oven pielessä kasvaa
pelakuita
ja maahumalaa
joka meillä saa roikkua korkealta....

Räpsyjä sieltä täältä

Viileä hetkinen paratiisipuutarhassa

Jo maurit aikoinaan totesivat, 

kauneimpien asioiden maailmassa 

olevan veden lorina, 

rakastuneen naisen nauru 

sekä -yllättävää kyllä- 

rahan kilinä. 

Sekin on rikkautta
eli melkein kuin rahaa,
kun saa ihailla
kaikkea kaunista sielunsa täyteen. 

Joskus toiveet jopa toteutuvat...

Suloista viikonloppua!

Keijuja on olemassa... <3

Mökkirannassa

 Mustikat ovat jo kypsiä... 

Apen ja Anopin mökkiranta. 

Mökkielämää parhaimmillaan. 

Jonkin matkan päässä olevalle kasvimaalle 

pääsee polkupyörällä. 

Miulla vaan on polvi yhä niin kipeä 

etten pysty pyöräilemäänkään...

Miun mummoni opetti, 

että kun löytää neliapilan, pitää 

toivoa jotakin, 

ja syödä se apilanlehti 

niin toive toteutuu. =)

Mummoni mielestä sitä onnea ei siis voinut 

siirtää toiselle, antamalla apilanlehden 

jollekulle muulle.

Mutta Appi kantaa herttaisesti Anopille 

♥  kaikki löytämänsä neliapilat.   ♥  

Apen linnunpönttö. 

Vielä se tosin on vailla asukkaita.  

Anopin pelakuita. ♥ 

Heinäkuun silmäniloja

Lahti 3.7.2011

Satamassa oli edellisenä iltana vielä majailleet kaverukset iso jano ja pikku-nälkä. 

Tuollaisiin tapahtumiin minua ei saisi millään! 

Juhlijoiden sotkuja korjailtiin pois, telttoja kuskattiin muualle, 

ja lokit pauhasivat tutusti aallonmurtajalla. 

Ihan hetken päästä näiden kuvien otosta, alkoi hurja ukkos- ja raemyräkkä... 

Jos...

Taiteellinen sielu tarvitsee taiteellisen sielun ymmärtäjiä.

Vkl