Mietin usein, olisiko hän,
joka ei koskaan saapunut,
ollut tyttö.
Vai poika?
Millainen hän olisi ollut?
Miten maailma olisi häntä kuljettanut?
Mutta...
Sanotaan, ettei saisi jossitella...
Silti varmaan jokainen meistä syyllistyy välillä siihen. Minä ainakin.
Tunnustan... 💔
Tämän runon ( runokuva) olen kirjoittanut hänelle silloin joskus...
"Kuolleiden lasten muistopäivä on tarkoitettu lapsensa menettäneille vanhemmille, sekä veljille ja siskoille, jotka surevat sisarustaan. Päivä on myös isovanhemmille, kummilapsen menettäneille, päiväkoti- tai koulukaveria ikävöimään jääneille ja muille tuttaville ja läheisille.
Päivä on myös heille, jotka tuntevat surua tragedioiden uhreista Suomessa ja maailmalla. Kuolleiden lasten muistopäivä on päivä, jolloin voi tukeutua toisiin, muistella ja sytyttää kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan.
Vuonna 2024 kuolleiden lasten muistopäivän kampanjassa nostetaan esiin
lasten ja nuorten surua ja heidän tarvitsemaansa tukea. Järjestämme
kampanjan keräysvaroilla tukea erityisesti lapsille ja nuorille.
Kuolleiden lasten muistopäivänä Käpy Lapsikuolemaperheet ry tahtoo myös tuoda esille lapsensa menettäneiden vanhempien tilannetta yhteiskunnassa. Suurin osa lapsen menettäneistä vanhemmista ei ole oikeutettuja mihinkään sellaiseen yhteiskunnan tarjoamaan tukeen, joka mahdollistaa töistä pois olemisen. Siksi Käpy ry ajaa Suomeen Tanskan mallin mukaista ansiosidonnaista suruvapaata alle 18-vuotiaan lapsen menettäneille.
Voit lukea suruvapaasta lisää täältä."
Teksti: Käpy ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti