Neuvostoliiton miehityksen aikana Viron itsenäisyyspäivää ei juhlittu Virossa, mutta sitä juhlittiin virolaisyhteisöissä ympäri maailman.
24. helmikuuta 1989 Neuvostoliiton punalippu korvattiin Viron sinimustavalkoisella lipulla Toompealla. Siitä lähtien Viron itsenäisyyspäivää on juhlittu kansallisena juhlapäivänä.
Viron tasavalta ilmoitti palauttavansa itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa oli käynnissä vallankaappausyritys.
Tänään 20.8. Virossa vietetäänkin siksi Itsenäisyyden palauttamisen päivää, (Taasiseseisvumispäev tai Iseseisvuse taastamise päev). Se on kansallinen pyhäpäivä ja osa kaupoista sekä palveluista on avoinna rajoitetusti. Kannattaa katsoa ensin netistä miten kaupat ja ravintolat yms ovat auki, jos satut olemaan täällä Virossa juuri nyt.
Varsinainen Viron itsenäisyyspäivä on 24. helmikuuta.
Ruiskukka, rukkilill on Viron kansalliskukka.
Sitä näkeekin pelloilla kesäisin täällä Saarenmallakin.
Juhannuksena näkee naisia tai jopa kokonaisia
perheitä pelloilla keräämässä
viljan seasta ruiskukkia juhannuskukiksi...
Haarapääsky, suitsupääsuke on kansallislintu.
Voin ymmärtää sen, niin iloisia lehahduksia ne tekevät
siellä täällä koko kesän. Ne lähtevät piakkoin
viettämään talvea jonnekin
lämpimämpään maahan. Vielä eilen niiden kuulin taivaalla nauravan...
Kansalliskala on silakka, räim.
Voib olla. Saarenmaakin on saari, joten
merta ja kalaa riittää. Tai pitäisi riittää.
Emme ole vielä löytäneet kalamarkkinoita...
Kalkkikivi, paekivi on kansalliskivi.
Monet komeat vanhat rakennukset, mm kirkot
on tehty kalkkikivestä.
Ritariperhonen, pääsusaba on kansallisperhonen.
Yhtään sellaista perhosta emme ole vielä kyllä
Saarenmaalla kolmena mökkikesänämme bonganneet...
Soitahan täällä kyllä on, eli ritareitakin pitäisi näkyä,
vaan kun ei. Eniten saarella on näkynyt keisarinviittoja,
neitoperhoja ja tänä kesänä oli eniten amiraaliperhosia.
Lainaukset:
Wikipedia
Suomen Luonto
