Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea)
yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä.
Mesipistiäisiä esiintyy kautta maailman.
Niitä tunnetaan noin 20 000 lajia, joista Suomessa elää 235. Useat
Mesipistiäisiä esiintyy kautta maailman.
Niitä tunnetaan noin 20 000 lajia, joista Suomessa elää 235. Useat
mesipistiäislajit ovat yksineläjiä eli erakkoja. Hunajamehiläiset sen sijaan
muodostavat suuria ja hyvin järjestäytyneitä yhdyskuntia, jonka jäsenet
ovat lähisukulaisia keskenään. Näiden lajien sosiaalinen käyttäytyminen
on monimutkaista ja poikkeuksellista koko eläinkunnassa.
Ihmiselle tutuin mesipistiäinen on tarhamehiläinen (Apis mellifera).
Ihmiselle tutuin mesipistiäinen on tarhamehiläinen (Apis mellifera).
Se elää parvissa ja sitä käytetään mehiläistuotteiden kuten hunajan tuotantoon.
Myös kimalaiset ovat mesipistiäisiä.
Pienimmät mesipistiäislajit ovat pituudeltaan alle 2 millimetriä Maailman suurin
Pienimmät mesipistiäislajit ovat pituudeltaan alle 2 millimetriä Maailman suurin
mesipistiäinen on Malaijien saaristossa elävä Megachile pluto, joka kasvaa
39 millimetrin pituiseksi.
Monen mesipistiäislajin naaraalla on myrkkypistin, jota mesipistiäinen käyttää
Monen mesipistiäislajin naaraalla on myrkkypistin, jota mesipistiäinen käyttää
puolustautuakseen. Maamehiläisten, vatsaharjamehiläisten ja aitomehiläisten
monilla lajeilla pistin on vaatimaton tai puuttuu kokonaan.
Mesipistiäisten selkein ero lähes kaikkiin ampiaisiin on se, että mesipistiäiset
Mesipistiäisten selkein ero lähes kaikkiin ampiaisiin on se, että mesipistiäiset
tarvitsevat kukkien siitepölyä saadakseen proteiinia toukkiensa ravinnoksi,
eivätkä ne syö hyönteisiä tai hämähäkkieläimiä kuten ampiaiset.
Tähän poikkeus on eräs mesipistiäisten Trigona-suvun laji, joka ruokkii
toukkaansa raadoilla.
Jotkin mesipistiäislajit tekevät pesänsä maan alle, toiset korkealle puihin,
Jotkin mesipistiäislajit tekevät pesänsä maan alle, toiset korkealle puihin,
ja jotkin ihmisten taloihin. Jotkin mesipistiäislajit ovat loisia, jotka ryöstävät
toisilta yksilöiltä pesän, elävät toisten lajien rakentamissa pesissä, tai jättävät
munansa toisten lajien kasvatettavaksi.
Verhoilijamehiläinen pesii puunkolossa.
Erakkomehiläinen rakentaa oman pesänsä ja ruokkii itse omat jälkeläisensä.
Verhoilijamehiläinen pesii puunkolossa.
Erakkomehiläinen rakentaa oman pesänsä ja ruokkii itse omat jälkeläisensä.
Se voi kaivaa pesänsä esimerkiksi maahan muiden pesien viereen.
Yhdyskuntamehiläiset elävät pesässä muiden yksilöiden kanssa.
Aitososiaaliseen yhdyskuntaan kuuluu yleensä työläisiä sekä yksi kuningatar,
joka hoitaa munimisen ja on usein kaikkien työläisten äiti. Kuningatar
on monilla lajeilla suurikokoisempi kuin työläiset. Joidenkin lajien
yhdyskunnat eivät ole aitososiaalisia, vaan ne muodostuvat samasta
sukupolvesta, usein sisaruksista. Joissain mesipistiäisyhdyskunnissa
ei ole minkäänlaista työnjakoa, vaan kaikki jäsenet toimivat samalla tavalla.
Hunajamehiläiset tuottavat hunajaa ja mehiläisvahaa,
minkä vuoksi ihminen kasvattaa niitä hyötyeläimenä.
Mesipistiäiset ovat välttämättömiä hedelmien ja vihannesten
pölyttäjiä kuljettaessaan siitepölyä kukasta kukkaan.
Ilman mehiläisiä
meillä ei
olisi ruokaa!
Mesipistiäisten uhkana ovat niiden elinympäristöjen
katoaminen, tuholaistorjunta-aineet ja taudit.
katoaminen, tuholaistorjunta-aineet ja taudit.
Tänään on maailman mehiläispäivä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti