Joo, totta! Vaikka olisi kuinka pitkä kuuma kesä, ei se ole koskaan TARPEEKSI pitkä. Lehdet kopsahtelevat maahan kastanjoiden ja käpyjen kanssa kilpaa :)
Liisa Anna Amnell Harakka Aamu Isopeikkonen MK Thank You Finn Kiirepakolainen Varsuli Kuvatar Tuima Helanes Erikeeper Kutuharju Ilona Tammi Hanna Arleena Aino
Haikeus mielessä... Onneksi kesästä on kuvia ja muistoja... =)
Aina tuntuu, että kaikki menee liian nopeasti ohi, ainakin kaikki kaunis ja mukava. Herkkä ja koskettava runo elämän nopeudesta kuten kuvakin, kellastuvaa haikeutta tulvillaan.
Höh, tuo anonyymi olin minä Tarjuska. Ei taas osaa kirjoittaa, kun en ole aikoihi ehtinyt kommentoimaan. ;) Mukavaa syksyä sinulle, kaikesta huolimatta. ;)
25 kommenttia:
Kyllä on niin kauniita runoja!
Onneksi syksy on ihana. Ainakin näin alussa. Ja runoissa.
Niin, aivan liian pian!
Kaikki aina ajallaan, toisaalta.
Kuva on oivallinen :)
Ihana ruska onkin.
Ja runo.
quite soon,
that's true.
but we enjoy autumn and start all over again :)
Tässä on jotain niin karua ja kaunista. Yksinkertaista, koskettavaa. Juuri tältä hyvästijättö kesälle tuntuu! Runo ja kuva kulkevat käsi kädessä!!!
Kuvasta tuli heti semmoinen olo, että nyt pitäis ottaa joko lämmintä kaakaota tai kahvia :D.
Kaunis sävyisä kuva ja runo täydensi kaiken!
Kopsahdellen putoavista lehditä syntyy runoon(kin) rytmiä.
Liianpa liian.
Kopsahtelevat lehdet kävivät korviin! Ehkä se oli tarkoitus? Kaunis!
Joo, totta! Vaikka olisi kuinka pitkä kuuma kesä, ei se ole koskaan TARPEEKSI pitkä. Lehdet kopsahtelevat maahan kastanjoiden ja käpyjen kanssa kilpaa :)
kuva <3
Pidin kanssa tuosta kopsahtelu- sanasta, ihana kielikuva :)
Kaunista kellastuvaa syksyä sekä kuvassa että runossa. Aistin haikeutta
Niinpä. Kesä on aina liian lyhyt. Kellastuneinakin puiden lehidstä voi kuitenkin kauneutta löytää, jos pysähtyy katsomaan.
Kiitokset
Liisa
Anna Amnell
Harakka
Aamu
Isopeikkonen
MK
Thank You Finn
Kiirepakolainen
Varsuli
Kuvatar
Tuima
Helanes
Erikeeper
Kutuharju
Ilona Tammi
Hanna
Arleena
Aino
Haikeus mielessä...
Onneksi kesästä on kuvia ja muistoja... =)
Kaunis kuva ja runo myös.
Kiitokset Elämänkulkijalle. =)
Aina tuntuu, että kaikki menee liian nopeasti ohi, ainakin kaikki kaunis ja mukava. Herkkä ja koskettava runo elämän nopeudesta kuten kuvakin, kellastuvaa haikeutta tulvillaan.
Hei Mehtäsielu, pitkästä aikaa!
*iso halaus*
Onneksi meillä on kaikilla muistomme...
Jokaisella
ikiomamme...
Onneksi kesästä jää aina muistot ja ei aikakaan, kun uusi jo on tulossa. :)
Höh, tuo anonyymi olin minä Tarjuska. Ei taas osaa kirjoittaa, kun en ole aikoihi ehtinyt kommentoimaan. ;) Mukavaa syksyä sinulle, kaikesta huolimatta. ;)
Lähetä kommentti