Translate

27.9.2016

Pegonioita







Yksi kesäkuun alussa lähikaupasta 
bongaamistani ale-kukkamukuloista 
kuului tälle ihanalle pegonialle,
Begonia pendula white 
jonka kukkimista sainkin odotella 
kokonaista kolmisen kuukautta. 

Ja minä kun olin naivisti kuvitellut sen 
valkoisten kukkien ilostuttavan
terassilla istujia koko kesän.

Eli jos tällaista kesäkukaksi joku 
halajaa, niin mukula kannattaa istuttaa 
multapurkkiin jo helmikuussa. 

Tai: kantaa kasvi kotiin kukkakaupasta
kesäkuussa komeana ja kukkivana. 


Sen kukat ovat hyvin kookkaat. 
Suurimman kukan halkaisija on 10,5 cm
ja lehdistä pisimmät yli 20 cm pituisia.
Koko kasvi on n puoli metriä korkea ja
n 45 cm leveä, eli mahtuu juuri ja
juuri ikkunalaudalle, jossa se
tykkää olla.

Toin ruukun sisälle 
 viime kuussa jolloin se herkesi 
kasvamaan pituutta, paksuutta 
ja kauan kestäviä kukkia.
Mielestäni se on aivan
suloisen ihana! 

Katsotaan, miten kauan 
se sisätiloissa viihtyy. 




Muistan miten mummoni puhui aina 
pekuunioista, miten hän osti haudalle 
keväisin punaisen sellaisen. 
-Sinne papan leposijalle...
Myöhemmin hautaa
jossa sekä mummo että pappa
lepäävät viime untaan,
hoiti äiti-Mamani.
Niinikään keväällä vieden usein
punaisen pekuunin  haudoilleen
ja talveksi jotain muuta sekä
jouluna ja heidän syntymäpäivinään
kauan palavan hautakynttilän.

On muuten tosi inhottavaa
että nykyään tuolle haudalle tehdään 
niin usein ilkivaltaa ettei sinne enää
kannata kynttilöitä & kukkia viedä lainkaan.
Mama sanookin, että hänen vainajansa
näkevät kynttilänsä myös hänen
olohuoneen pöydältänsä. 
Pitäisikö hautausmaillakin olla
kameravalvonta ja vartijoita?



Mutta palatakseni pegoniaan,
tässäpä vielä sen hauskoja suonikkaita
ja siipimäisiä punavihreitä lehtiä.







Teemapäivissä menee Litistä tölkkisi 
-niminen päivä, mutta jos likistelee 
palautustölkit, niistä ei saa panttia.