Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
13 kommenttia:
Niilon ja minun lenkkipolun varella on vanha omenapuu jossa ei ole yhtään lehteä, mutta omenoita senkin edestä...pitääkin ottaa kuvia siitä..:)
Niin kun elämä jatkuu vaikka vain runko jää... <3
Ps ei täälläkään enää nyt ole yhtäkään lehteä missään. Nuo miun kuvat ovat esillä vähän viiveellä. <3
Minusta on niin hauskaa kun puihin saattaa jäädä yksi tai kaksi sinnikästä lehteä, jotka siellä sitten kiikkuvat muuten niin alastomassa puussa :)
Kauniisti olet kuvannut nämä ♥
Ihanaa Una! Sinun valokuvauksesi on yhtä herkkää ja oleelliseen tarttuvaa kuin runoutesikin!!
Lehtien hauraus ja hiljainen kuihtuminen on hyvin lähellä unen aikaa, puut lepäävät talven alla heräten kevääseen. Kun ihminen haurastuu ja kuihtuu hän kuolee ja uinuu ikuisuuttaan, emmekä tosi totuudella tiedä, heräämmekö missä ja milloin. Vain oma uskomme ja ajatuksemme voi vastata siihen ja sekin vain toivossa, Ah kuinka saankaan herätä uuteen maailmaan.
Kiitos Marika. =) Tammenlehdet ovatkin sellaisia sinnikkäitä ja sisukkaita. Kuin suomalaiset.... =D
Oi Leila. <3 Kiitos. Pelastit päiväni. <3
Kaunista ja lohdullista, Kaisumarjatta. <3
Varsinkin eka kuva on niiiiin todella kaunis!
Tulisi hieno taulu seinälle tai kortti! Tykkään todella paljon!
Kiitos Harakka. =)
Hienosti kuvattu, olen sanaton:)
Awww. Kiitos Mustis. =))))
Lähetä kommentti