3.4.2014
Huolehtimista
Labels:
Arkea,
Runo- ja Valokuvatorstai,
Slowlife,
Unan runoja
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Kultainen sydän :)
On, on. Tosi kultainen. =) ♥
Rakastava huolehtii. Hieno runo.
Kiitos Arleena. =)
Hieno sanoma. Lyhyt mutta juuri sopiva häivähdys jalosta luonteesta.
Kiitos Rosa. =)
Jakamisen ja antamisen iloa, se on sydämellistä.
Moniko antaisi viimeisensä?
Niin on. =)
Äidit. <3
Lähetä kommentti