Torstairuno 25.3.2010

...



Peilit eivät kaiu
Mielemme vain kuiskivat
Kuvia näyttävät
Askeleista
Menneistä
Haamuina
Unikuvina




-Una Reinman-




♥ ♥ ♥ ♥ ♥



...

Kommentit

AAMU sanoi…
Ja kuiskaavat korvaan,
vai oliko se tuuli vain.
Anonyymi sanoi…
hello... hapi blogging... have a nice day! just visiting here....
Harakka sanoi…
Kaunista ja haaveellista...!
seijastiina sanoi…
Tulin vierailulle, viihdyin, pidin runoistasi . Tulempa toistekin :)
Melita sanoi…
Hei Una,
Jännä runo ja vielä jännempi kuva.
arleena sanoi…
Kaunis runo.
Anonyymi sanoi…
Miten historiamme katoaakin muistoiksi, todellisuuden kuviksi. Hieno tulkinta haasteeseen.
Kiitos Krisse
Thank You Hapi
Heips Harakka
Tervetuloa Seijastiina
Kiitos Melitanen =)
Kiitokset Arleena ja Marjaisa


Kuvan rauniot sijaitsevat Visulahdessa...
Olisi mukava tietää, mikä tämä raunio on ennen joskus ollut...
aino sanoi…
Sanat, jotka täytyi lukea kahdesti, laittaa ajattelemaan.
Tykkään kivimuureista.
Kiitokset Aino =)


Hannele, niin miekin.
Sanon aina noiden raunioiden kohdalla
että mie haluaisin nuo...
Tekisin niistä unelmieni talon kivijalan. =)
helanes sanoi…
Tiivistäkin voi tiivistää. Ovatko kaksi viimeistä riviä tarpeelliset?
Genoveeva sanoi…
Kuten em sanoo: vois olla kaksi viimeistä riviä poissa. Haamut ovat yleensä ikäviä tai pelottavia. Voiko olla hyvä haamu tai iloinen?
Railaterttu sanoi…
"mielemme vain kuiskivat" Hienosti kantautuvat nämä sanat ajatusten svyyteen.
Kiitokset kaikille kommenteista.

Minulle ne kaksi viimeistä ovat myös tarpeellisia...
Maaria sanoi…
Mieli muokkaa muistoja, näinhän se on.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syötävät kukat

Oikeasti vaaralliset kasvit

Ei saa leikkiä raparperin lehdillä