Vaikka mieli ja jalat veisivät ulos vaeltelemaan tuulia haistelemaan, (kuvassa Tuusulanjärven maisemia) täytyy tänään tässässä ja kotona siivoilla ja ehkäpä pyöräyttää muutama täytekakkunenkin pohjina odottelemaan viikonloppua.
Tarkemmin sanottuna sunnuntaille, jolloin kaffee- ja teepannut olisivat meillä kuumina, kun juhlitaan Nunnukan synttäreitä hiukan jälkikäteen.
Etukäteistilattuina kakkusina on ainakin yksi perinteinen kermabanskukakkunen ja yksi mutakakku, johon ei täytettä onneksi edes tule mutta se kakkunen paranee vanhetessaan
Eilen yhden suklaisen kakkusen jo pyöräyttelinkin ja se saa riittää tälle alkuviikolle. Pyöräyttelen kakkusia oikein mielelläni ja oikeastaan jokin leipurinhattu olisi ollutkin ehkä minulle se omin ammattivaatetus. Nyt mulla ei ole hattua olleskaan.
Onneksi noita muita vaatteita sentäs on. =)
Eilen tapahtui ihme, että räystäät valuivat vettä. Takakuistillekin valui vesiä ihmeellisestä paikasta ja sieltä piti kiskoa pois pyykkiteline, jossa pyykit todellakaan eivät vielä tähän aikaan vuodesta kuivu, mutta niihin tulee ihana ulkona olleen tuoksu sen ulkonapiipahduksensa jälkeen, kun ne sitten sisätiloissa kuivuvat kaappikuiviksi. Sen ihanan aidon tuulen tuoksuvivahteen voi tuntea vielä siinäkin vaiheessa, kun se vaate on itsellä päällä. Tai nuuhkia armaan paitaa, kun hän tuoksuu niin hyvälle. =)
...
6 kommenttia:
Siellä on sitten monena päivänä ihanat leipomustuoksut, onnea sankarille.
Hienot tuolit olet saanut ja kauniisti entisöity.
Pitkästä aikaa minäkin komentoimassa. Välillä on vaan niin kiire. Olen joskus kokeillut tätä vanhaa konstia santun kukittamisessa, sen aluslautaselle pitää kaataa kiehuvan kuumaa vettä.
Tia =)
Juu, hienot on tuolit, täytyy vaan ruuvata vielä penkkiosa kiinni ettei tipahda lattialle. =)
Tuoleissa on muutenkin vielä töitä joten en siksi laittanut isoa kuvaa... =)
Heips Jaana V =)
Juu, sen muistan miekin jostakin kuulleeni.
Nyt kukka on liian korkeassa suojaruukussa johon se jää jumiin korkealle joten en voi kastella sitä liikaa, kuukaparkaa. =)
Käytän kukkaa lavuaarissa juomassa ja siirrän sen sitten roikkumaan suojaruukkunsa reunojen varaan.
Ainakin lehdet ovat tosi terhakat..
Minun saint Paulialle tapahtuu täsmälleen samoin...kukat kuivahtaa..ja lehdet on täynnä kissankarvoja, nekun haluu merkkailla kukkasetkin...
Oli mukava lueskella sun elämänkulustasi, kurkistella päivääsi...
Minunkin varmaan "täytyis " leipoa kukku, keskellä ei mitään...
Vaiks taatelikakku, se on mun herkkua tai sit toscakakku...Ehkä huomenna...
Sait minut hymyilemään syvästi!!
Voi, sä olet leiponut jotain niiiin todella hyvätuoksuista kakkua, kun tännne asti sun blogistasi tulee nuuuh , kaakaolle tuoksuu ja suklaalle..!Naminamskis!
Onnea muuten sankarille!
Niin, siittä santpauliasta vielä piti sulle kertoa, että niin mullekkin kävi aina , kaikki santpauliani kuolivat.
Mutta sitten äitini kuoli, ja häneltä jäi montakin santpauliakukkaa.
Me siskojeni kanssa laitettiin ne puoliksi, mutta mä otin vain yhen, kun tiesin sen heti kuolevan kuitenkin.
Mutta mitä ihmettä, sehän alkoikin kukkiin hetken päästä!
ja on nyt kukkinutkin joka kevät ja kesä ja vielä talvellakin!
Niin sitä vaan,,,että älä heitä sitä nyt vielä heti menemään, vaan vaali rakkaudela, niin se alkaa pian uudellen kukkia, usko pois!
Mutta älä laita sitä kaikkista aurinkoa saavalle ikkunalle, mutta sellaselle, että saa aamuaurinkoa, tai iltaaurinkoa.
Hanne
Taatelikakku kuulostaa hyvälle. =)
Harakka
Meillä mun Mama, Pikkusisko ja Pikkuveli saavat sisällä olevat kasvit kukoistamaan.
Mie en ole enää niissä huoneenkorkuisen limoviikunan jälkeen loistanut. Se paleltui yhdessä muutossa.
Mie tahtoisin multaa ulkona velloa ja siihen jotakin kasvatella. =)
Lähetä kommentti