Tahtoi nuorikko linnan ja ruusuja
ne lupas hälle ylkä uljas
Mutta varat linnasta kesken jäi
Iski rahoihin inflaatio karvas
Talon kivisen sai mies ja tornin
yhden vaan aikaan, aika kornin
Siitä harmistui vaimo tuo
ei kehdannut palata äidin luo
Helli heleitä ruusupenkkejään
niitä hoivasi salaa kuin lapsiaan
Omia ainokaisiaan
Nukkui nuorikko tornissa yksinään
näki aamuruskot ja päivät
kuinka toiset kulkivat kiireissään
ruusut hänen penkeistään
ohi kulkeissaan pois veivät
Ruusunsakin menettäneenä
sanoi hyvästit vaimo pettyneenä
Nuorikko liiton kesken jätti
leningit matka-arkkuun mätti
Hän kauas kotiinsa palasi
piikkien repimät sormensa salasi
Lopun ikäänsä ruusuja ja
miehiäkin inhosi
U.R.
Minuuttiruno Runotorstain haasteaiheeseen.
PS:
Tornilla ja fiktioporinalla
ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa... ;D
Ja nyt jatkamaan kesken jäänyttä siivoamista. =)
.
