Translate

15.11.2007

Ei koskaan valmis

.















Patruuna tahtoo tehtaan
äveriäästi rakentaa
Sukupolvi seuraavasta seuraava
hökötyksen pois purkaa
Tahtoo paikalla
juuri tuolla
kalliisti asua

Sukupolvi jälleen seuraava
kaavailee aikanaan
rahoilleen vastinetta
Paikalle, samalle
jotain aivan uutta

Eikä tästä kaupungista
tule koskaan valmista




-U.R.-


.

19 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Taitaa patruunat rakennella niitä tehtaita nykyään vallan muualle kuin kotisuomeen...

Anonyymi kirjoitti...

Vahvasti todellisuudessa kiinni oleva runo. Pidän siitä (:

Kirjuri kirjoitti...

Kantaaottavaa runoutta. Tykkään kovasti. Mikä ihmeen vimma ihmisillä on hävittää vanha ja korvata omalla, usein paljon rumemmalla kädenjäljellä? Tulevat suorastaan mieleen Egyptin faaraot, jotka mielellään hakkauttivat edeltäjiensä nimiä pois kivitauluista historiaa vääristelläkseen omaksi edukseen.

Anonyymi kirjoitti...

Vanha revitään ja uutta rakennetaan, välillä hyvä, välillä huono.

hpy kirjoitti...

Ihmisen luonnossa piilee halu jattaa jalkensa joka paikkaan.

Allyalias kirjoitti...

Kaikki ympärillämme ja sisällämme elää jatkuvaa muutosta. Mitä valmis edes on? Pelkkä kielikuva varmaan, idea, joka ei koskaan toteudu.

Anonyymi kirjoitti...

Valmista ei näytä tulevaan missään, ei täällä meilläkään. Sääli kun nuo vanhat rakennukset joutuvat purkuun ja niiden tilalle tulee jos jonkin moisia betonilaatikoita. Itse tykkään vanhoista rakennuksista. Toki niitä asutnojakin täytyy lisää saada, mutta onko jo paikat niin täyteen tuupattu ettei muualle mahdu kuin patruunan rakenuksen tilalle? Sääli...

Inkivääri kirjoitti...

Hieno kuva ja teksti - sellainen kaupunki on.

Anonyymi kirjoitti...

Arkeologit sen tietävät: kaupunkeja päälletyksin.

Hallatarinoita kirjoitti...

Nieppi
Soattaapi olla.
Meinaakko Kiina-ilmiötä?


Memu
Kiits. =)
Syntyi tuo viidessä minuutissa
ko kuvalle keksin tekstiä...

Natalia
Voi kiits. =)
Kylähän niitä vanhoja usein säilytetäänkin
mutta joskus väärästä päästä...
Jotain tosi kaunista saatetaan tuhota
ja tosi rumaa säilyttää.
Mutta kauneushan oli katsojan silmässä...


Savisuti
Näin on.
Onhan niitä onnistuneitakin tapauksia...
En nyt vaan muista justiin mitkä... =)


HPY
Talo sen pitää olla.
Tai jokin muu kompleksi...


Ally
Kehitystähän tuo lienee...
Muttei sitä aina ymmärrä.
Sitäpaitsi aika harvoin naiset päättävät
mikä rakennus saa jäädä
ja mikä lähtee... =)

Tarjuska
Joitakin purettuja on oikeasti ikävä...
Mutta juna kulkee eteenpäin...
Olisihan Suomessa tilaa uudisrakennuksillekin...
Vielä...

Inkivääri
Sellaistahan se on...
Varmasti joka paikassa.

Helanes
Niinpä...
Lontoossakin vanhaa Rooman aikaa
aivan muutamien metrien päässä
nykyajasta...

Anonyymi kirjoitti...

Se on kyllä harmi, kun kaikki vanha revitään maan tasalle. Minä nimittäin tykkään vanhoista rakennuksista..

Hallatarinoita kirjoitti...

Lisbetti
Mii tyy... =)
Eivät ne betonijärkäleet välttämättä ole söpöjä silmäillä...

Katili kirjoitti...

Minä tykkäsin kovasti, kaupunki on aina keskeneräinen ja juuri tuo todellisuushan se tuolla jyllää, asunnoista tehtaaksi ja tehtaista asunnoiksi, mitä seuraavaksi. Hyvä.

Hallatarinoita kirjoitti...

Katili
Kiits!
Näinhän se tapahtuu.
Kehitys.
Itsekin tosin olisin valmis muuttamaan vanhaan kyläkouluun ja
muuttamaan sen asunnoksi
mutta vanhaa kunnioittaen...

Anonyymi kirjoitti...

Niin totta monella paikkakunnalla. Ja ihan turhaa touhua. Hyvä runo hyvästä aiheesta.

SusuPetal kirjoitti...

Uusi aiheuttaa aina vastustusta, samoin muutos, oli se sitten parempaan tai huonompaan suuntaan.
Tuttu on turvallista.

Hallatarinoita kirjoitti...

Genoveeva
Kiitos siullekin =)
Kyllä he joskus onnistuvat.
Jos säilyttävät tarpeeksi.
Mutta usein...
Huoh...


Susupetal
Tuokin on totta.
Arki ja rutiinit ja tutut näkymät
luovat turvallisuuden tunnetta.

Salka kirjoitti...

Hyvin sopii kuvasi ja runosi aiheeseen!

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiits Salka! =)