, .
Säätiedoissa luvattiin tälle seudulle kaunista
päivää. Mutta illalla voi tilanne olla aivan toinen.
Nyt vielä tiirat, kala- ja naurulokit huutelevat,
räkättirastaat tappelevat varisten kanssa, ja
varpuset zirpattavat kilpaa muuten hiljaisessa
lauantaiaamussa, jossa vain ohi pyyhältävä
moottorivene katkoo toisinaan aamun rauhaa.
Purjeveneitä lipuu purjeet hohtavina järvellä.
Musta vesitaso kierteli järven yllä ja laskeutui
niemen lahdelmaan...
Lämpötila on jo korkealla. Kesä saapui ihan
yllättäin. Yhtäkkiä se vaan oli täällä. Meillä
osa porukasta vielä koisaa makeaa untaan.
Mielikuvituksessani istun oman tuvan kuistilla,
kaffeekupin kanssa ja lähden onnellisena kastelukannu
kädessäni kastelemaan navetan seinustalla kasvavia
pontevia tomaatteja. Kuljen avojaloin ja aamukaste
hellii jalkapohjiani. Aamukalassa olleet poikani tuovat
pulskia ahvenia mukanaan. Koira nukkuu rappujen
vieressä ja kissa kiehnää jaloissani. Ojennan kättäni
kohti pehmeää turkkia...
Ja havahdun todellisuuteen. Jossain naapurissa
hellanduudelijälkikasvu aloittaa huudon, ovien
paiskonnan juoksun ja tappelunsa. Heillä alkaa
tavaroita lennellä seinille ja lattioille, huudon
yltyessä. Jossain linkoaa äänekäs pyykinpesukone.
Herkkä aamuhetki katosi jonnekin. Menee kylmät
väreet. Miun unikekoni heräsivät mekkalaan.
Hyvää huomenta kaikille.
Tulkaas kaffeelle.
.
5 kommenttia:
:) Todellisuus ei totisesti vastaa aina unelmia. Kun edes tarpeeksi lähelle osuisi sentään.
Kiva kesäinen aamuhetki, vaikka vain kuvitelmissa.
Hyvää viikonloppua!
Ally =)
Ei totisesti vastaa. *huokaus*
Mutta olenhan mie taas lotonnut.
yhden kokonaisen rivin.
Kas sillä yhden ruudukonkin hinnalla saa maitolitran...
Jos se ois tullakseen, se tulee sillä yhdellä rivillä. Eihän siihen muuta tarvita.
Katriina =)
Mie usein mielikuvittelen.
Sinullekin mukavaa viikonloppua. =)
Laulurastas livertelee ja puolet porukastani lähti reissuun.
Taisi onneksi lähteä naapurikin. =)
Ahaa, onko nyt jo 9. päivä? Minä oon vasta menossa 8:tta päivää :D.
Hienoja säitä on ollu kyllä, ihan oikea kesä. Kaunis toi sun mielikuvitusmaailmasi.
Tänään kävin nuorimmaisen kanssa järven rannassa kävelyllä ja kateltiin siinä, kun lokit ja sorsat raukeasti uiskentelivat. Pikkukaloja uiskenteli ihan veden pinnassa ja poika keräsi kiviä. Kyllä oli ihanan hiljaista ja kattelin kuinka vesi kimalteli. Tämän autuuden lopetti kännykän putoaminen jorpakkoon, että se järvi olikin siinä ihan melkein alla :D! No ei naurata, mut onneks oli työpuhelin vain...
T. Se eronnut, joka on nykyään myös Kuvablogisti ;)
Kuvablogisti =)
Voi sun kännykkää!
Harmillista. Tyttären yksi kaverikin tiputti juur kännykkänsä järveen.
Taitaa siis olla "ilmassa" tuota tipahtelua.
Mutta parempi pelkkä kännykkä kuin koko ihminen...
Lähetä kommentti