Silmäs unessani näin
niiden valtaan taas mä jäin
Siniseen usvaan upposin
siinä hiljaa uin
Silmies loisteessa hehkuin
ja onneen pukeuduin
Nyt hyrisee mun sielu
kuin pieni keijuntiuku
-Vai olikos se lampaanviulu?
-u.r. 6.6.2007-
.
6.6.2007
Silmät kuin lähteet
.
Silmäs unessani näin
niiden valtaan taas mä jäin
Siniseen usvaan upposin
siinä hiljaa uin
Silmies loisteessa hehkuin
ja onneen pukeuduin
Nyt hyrisee mun sielu
kuin pieni keijuntiuku
-Vai olikos se lampaanviulu?
-u.r. 6.6.2007-
.
Silmäs unessani näin
niiden valtaan taas mä jäin
Siniseen usvaan upposin
siinä hiljaa uin
Silmies loisteessa hehkuin
ja onneen pukeuduin
Nyt hyrisee mun sielu
kuin pieni keijuntiuku
-Vai olikos se lampaanviulu?
-u.r. 6.6.2007-
.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti