24.3.2009

Tuhina luo turvaa

...





















Joskus rauhoittavan
hiljaisuuden
voi kuulla muiden hengityksenä

Pimeässä yössä
Itse katkonaisessa unessa
valvoskellessa

Se on turvallista ääntä
Lohdullista tuhinaa
Ja elämänpyörä heilahtaa





-Una Reinman-







Itse olen nyt ihan out of order...


-

13 kommenttia:

Hallatar kirjoitti...

PS:

Sori kirjoitusvirheet.
Olen illalla ollut väsynyt,
kun olen tekstiä tähän naputellut...
Nyt typot korjattu.

Kuvanakkeli kirjoitti...

Hieno ja herkkiä huomioita tekevä runo. Näin se on.
Täällä tervehtii pieni lintu, joka nyt vasta alkaa ehtiä itse blogeihin vierailulle. Linnun höyhenten alta pilkistää hitusen leijonaisen keltaista karvaa.
(Kortisoni on hyvä lääke, ota rauhassa, että saat tilanteen hallintaan. Sanoo monet kuurit syönyt iloinen lintu. Voimia)

hanne kirjoitti...

kaunista..rauhaisaa..
ihmeellisintä on että me kaikki hengitämme samaa,
se kertoo vain että olemme kaikki samaa...

Susanne kirjoitti...

Kaunis runo!
Mukavaa tiistaita blogiystäväni!

Hallatar kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista.

Ne lämmittivät.

Jossu kirjoitti...

Kaunis runo, kaunis kuva. Elämänpyörä. Tuollaistahan elämä on. Mutkikasta, kaunista symmetristä..

Hanna kirjoitti...

Laittoipa ajattelemaan taas tuo sinun runosi.
Hieno :)

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Kaunis ajatus.

Hannele kirjoitti...

(vaikka en kenen vaan hengitystä kuuntele ;)

Isopeikko kirjoitti...

Peikolta pieni järjestyksen palanen. Ole hyvä.

Hallatar kirjoitti...

<3 Kaikille

Iinuska kirjoitti...

Ihanan tyyni kuva. Toivottavasti olet kohta taas kunnossa. Haleja!

Hallatar kirjoitti...

Kiitos Iinuska.

Kuva oli arkistosta...

¤ halii takasin ¤