To Do

.


Myyllä oli To Do-lista, jonka ohje menee näin:

Kirjoita lista kaikesta siitä, mitä haluat tai aiot vielä
elämässäsi tehdä tahi toteuttaa. Päivitä listaasi tarvittaessa, lisäile asioita
tai vedä yli jo toteutuneet. Lisää tämä teksti blogiisi ja haasta ystäväsi!
Onnea matkaan


No mie yritän:

1. Haluaisin olla parempi ihminen...
2. Haluaisin saada kunnon työpaikan, josta saa oikeaa palkkaa.
3. Haluaisin pitää itsestäni huolta. Se asia on jäänyt vähälle.
4. Haluaisin saada hoidettua kaikki mahdolliset velat pois.
5. Haluaisin omata vähemmän murheita...

Montakos tässä piti olla? =)


6. ...Haluaisin vielä joskus pläntin omaa maata varpaiden alle...

Haastan omaa To Do-listaansa tekemään kaikki halukkaat.





.

Vuokkoset

.


Hallatarkuva























Hmmm...
Otsikko ei tarkoita NIITÄ vuokkosia vaan näitä.
Kevään airueita.
Mitä lienee tuo airut-sanakin tarkoittaa...?





Miihkalikuva




















Miihkalikuva















.












.

13.5.2007

.


Mummolassa äitienpäivänä.

Hallatarkuva






















Muratteja mummolan nurkalla.



Hallatarkuva

















Mustaviinimarjoja jo luvassa.



Hallatarkuva















Pelargoniat odottavat aurinkoa.




Miihkalikuva















Sinivuokot yhä ilahduttavat.



Miihkalikuva

















Samoin äitienpäivän perinteiset kukat, valkovuokot...








.

PS...

.



Antero Mertarannan mukava liikunnanopettajavaimo
on lainanut Nunnukalle joskus omia luistimiaan,
entisellä kotipaikkakunnallamme,
koulun liikuntatunnille. =)

Kun ei tytöllä ollut omia...

















Tää meidän köyhyys on ollut aika pitkäkestoista...

Viherpi(i)perrystä

.


Ostin torilta kaksi pihvitomaatin tanakkaa tainta,
sekä komean kelloköynnöksen alun. Toin ne
onnellisena kotiin. Pistää hymyilemään, kun
edes lähelläni on jotain puutarhaan liittyvää. =)
Käsinkosketeltavaa, vihreää, multaa, aah...
Varmaan koko bussi tuoksui kotiin tullessani
tomaatille. =)

Tomaatit tosin lähtevät ensi sunnuntaina Mamille
äitienpäiväkukkien sijaan, valkoisessa peltisessä
soikeassa vadissa...


Hallatarkuva




















Yritin kyllä itsekin kasvattaa kelloköynnöksiä yhdestä K-raudan
siemenpussillisesta jossa oli 13 siementä. Yksikään niistä
ei vaan suureksi surukseni suostunut itämään... =(

Siinä köynnöksessä on ihanat kikkuraiset, kaikkeen takertuvat
liilat kärhet... Ja sen kukat ovat todella kauniit. =)



Hallatarkuva



















Ystävältäni Arjalta sain Cherry Bomb Chilin sekä
Chili Pimentan siemeniä jokin aika sitten, sekä ison
määrän perinteikkäitten perennojen siemeniä. =)
Perennat ja muut siemenet ovat jo kasvamassa
Mamin mökin kasvimaalla.











Itselleni jätin nuo chilit. Ne kasvavat muuten
niissä pahviruukuissa, joihin piti nousta
kelloköynnöksen 13 tainta, muttei vaan noussut.

Pitäisi nopeasti koulia nuo chilit.
Sekä tuo yksi siemenenä lattialta löytynyt
jonkun kenkien mukana sisään saapunut
auringonkukan alku... =)

(Tarkkasilmäiset erottanevat,
missä purkissa se alku on. =) )














Omalle parvekkelleni ostin kaksi violettia orvokkia.
Fuksianpunaiset tuoksuherneet ovat jo kiipeilemässä
pajukartiossaan.











Kamera ei taas suostunut yhteistyöhön... =/

Step by step

.





Päivä päivältä silmut suurenevat.





















Kevättä on ilmassa.



.

Pohkeet valittavat

.

Hallatarkuva

.


.













Vielä sunnuntaina
olivat pohkeet ihan kipeinä lauantaisesta
kiipeilystä Tiirismaan harjulle.

Upeiden näköalojen ihailu vei puuskutuksen,
ja jalkojen maitohappoisen pakotuksen
mennessään. Ainakin hetkeksi. =)
-Kunnes takakenossa piti laskeutua alas rinnettä.

Vaikka muualla onkin jo aivan selkeä kesä,
ja keräsin muutamia valkovuokkoja
nyrkkiini harjulta, niin oli siellä yhä luntakin.
Pohjoisrinteellä. Talvisesti. Kasapäin. Kinoksina.

Alhaalla rinteessä laskivat pikku-pojat rattikelkalla
ja muovipulkilla mäkeä lumessa,
ja ylhäällä harjulla ollessamme tusina mönkijää
ilmestyi yhtäkkiä kuin lauma hämähäkkejä ja nousi
karehdittavan kevyesti harjulle safarireissullaan.



Hallatarkuva






















Siisti Kota odotti seuraavia kävijöitään.
Kaikki polttopuut näkyi olleen jo kyllä poltettu.
Miten lie seuraavat vierailijat makkaratulet saavat?

Hyttysetkin ovat sitten muutes heränneet...

Hallatarkuva






















Puuta...
Ihanaa harmaata, lämmintä puuta...










PS: Samaa rinnettä ja järveä, hiukan idempää,
Messilän web-kamerasta nähtynä.
.

Tyhjä?

.

Niinhän sitä luulisi
järveä tyhjäksi
pelkäksi vesipläntiksi.

Opin sukeltamaan
ennenkuin uimaan.
Pidättämään henkeä
ja auki silmiä.

Oli jännittävää katsella
veden alla kaikkea.
Katselin silmiin haukea
monipäisiä ahvenparvia
pohjan puukarahkoja.
Ja omaa kuvajaista
vedenpinnan kalvosta.

Kunnes löysin lahon
veistetyn veneenraadon.
Enkä minä koskaan
sitä pystynyt koskettamaan!

Vilkas mielikuvitus
-tuo köyhän huvitus-
kantaa uidessani muistoa
etten ole vedessä ainoa.
Jokin ihme paniikki
ajaa minut tieheni
ennenkuin edes pääsen
sukelluksiin järveen.

Silti haaveilen:
joskus vielä sukeltelen
lämpimissä vesissä
paineilmalaitteet selässä... =)









edit: kiitos Simon, kun korjasit
väärän nimikkeen. =) Tässä videossa
Simon on harrastuksensa parissa.
Simon muuten itse soittaa kitarallaan
videossa kuultavan kappaleenkin. =)





Osalistun tällä kuvalla ja runo...öh..elmalla
sekä runo- että valokuvatorstaihin.

Vielä vilkaisu metsään

.

Aivan sama on sitten kesä tai talvi, 

onko se Suomessa 

vai jossain muualla, 

metsä rauhoittaa aina. 

Rauhoittava vaikutus tuntuu

kuvienkin välityksellä. 

Marjojen ja sienten poiminta on 

terapeuttista. 

Metsä houkuttaa 

aina uudelleen ja uudelleen 

luokseen... 

Kaikki vuodenajat ovat rakkaita 

ja erilaisia. 

Vaellat sitten yksin, 

kaverin, perheen tai vaikka 

koiran kanssa, 

on metsä ihana.

Metsässä vaeltaminen 

alentaa verenpainetta.

Metsä alentaa sydämensykettäsi. 

Puut parantavat silti 

haluat tai et. 

Puut vievät mielipahan 

ja jopa päänsäryn.

...mutta älä putoa kameran kanssa suohon 

tai ojaan... =P

Varaa mukaasi suklaata 

ja juotavaa ja ehkä eväsleivät.

Tai paina vaan pääsi sammalen 

pehmeyteen, lepää 

 ja uneksi...

Muista ettei mitään 

roskia saa jättää metsään. 

Kanna kaikki pois 

minkä olet mukanasi tuonutkin. 

Metsä kiittää. 

Samaa metsää tuolla: https://hallatar.blogspot.fi/2016/06/itikoiden-syotavana.html

ja tuolla: https://hallatar.blogspot.fi/2016/06/mita-muuta-luonnosta-nyt-loytyy.html

tuolla: https://hallatar.blogspot.fi/2016/06/oravanmarja.html

kuin myös tuolla: https://hallatar.blogspot.fi/2016/06/oman-maan-mansikkaa-muun-maan-juolukkaa.html

sekä erityisesti täällä:

 https://hallatar.blogspot.fi/2016/06/taikametsaa-taikasuon-ymparilla.html

PS: Pienikin metsä voi olla rakas...

Millainen 

on sinun 

rakas 

metsäsi? 

.

Eräänä päivänä

.


Hallatarkuva

















Olin hetken tässä.
Tuulessa.
Auringossa.
Silmiäni siristelemässä.





Hallatarkuva













Lokkien huudossa.
Keväässä.




Hallatarkuva












Laineiden liplatuksessa.
Auringonkilossa.
Häikäistyksissä.






Hallatarkuva













Kaislojen sihinässä.






Hallatarkuva













Hetken vielä, ihan rauhassa...










.