Loppiainen

 

 

Jos luulit että Loppiainen lopettaa joulun, älähän hötkyile, koska se on virhe. Loppiainen ei päätä joulua vaan se päättää jouluiset pyhäpäivät. 

 

Juuri Loppiaisena *itämaan tietäjät ehtivät eräässä tarinassa *Jouluntähteä seuraten erääseen talliin *seimen ääreen kuuluisaa lasta katsomaan ja viemään hänelle tuliaisiaan. 

Alunperin Loppiainen oli siis vanha joulu, eli se on vanhempi juhla, kuin joulu itse. Loppiainen on itämaan tietäjien juhla.   

 

Vasta Nuutinpäivä päättää joulun viikon  päästä Loppiaisesta,  13.1.2021.

 

Ennen vanhaan Nuutinpäivänä ilkeät Nuuttipukit kiertelivät taloissa viemässä oluttynnyreistä tapit ja laulamassa pilkkalauluja.

Joulurauha oli siis auttamattomasti ohi. Johan se on 20 vrk kestänytkin...

 

Kuten ennen vanhaan sanottiin:

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. 

 

 

 

Joten älä vielä riisu joulua pois.  

Vai joko joulukuusi *varisee liikaa? 

 

 

************* 

 

*Varisee = kuusen neulaset tipahtelevat itsekseen.

Jotkut käyttävät tässä kohtaa "karista"-sanamuotoa, eli heidän kuusensa karisee, mutta sehän tarkoittaisi sitä että joku tahallaan ravistaisi puuta, koska karistaminen tarkoittaa ravistelua, jonkin asian poistamista tai karkotusta. 

Esim: karistaa tuhkaa tupakasta. Karistaa tai rapsia roskat matosta tai rikkasihvelistä. Karistaa takana juoksija kauas jälkeensä jne...

 

 

 *Seimi

Seimi on hevosen ruokinnassa tallissa käytettävä ruoka-astia, joka yleensä sijaitsee hevosen pilttuun etuosassa.

Menneinä aikoina se saattoi olla yhdestä puusta koverrettu. Seimi voi olla tehty myös esimerkiksi laudasta tai lankusta laatikon tai ruuhen muotoiseksi.

Seimeen asetetaan hevoselle heiniä, viljaa ynnä muuta syötäväksi.

Nykyisin useimmissa talleissa hevoset syövät väkirehunsa seimen sijaan muovisesta ruokinta-astiasta. Korsirehut asetetaan lattialle, mikä mahdollistaa hevoselle luonnollisen syömisasennon, tai heinäverkkoon tai seinälle kiinnitettyyn metalliseen heinähäkkiin.

 

 *Itämaan tietäjät

Itämaan tietäjät tunnetaan myös nimillä kolme viisasta miestä tai kolme kuningasta

Alkuperäinen kreikankielinen teksti μάγοι ἀπὸ ἀνατολῶν (magoi apo anatolōn) on vuonna 1992 suomennettu sanoilla ”tietäjiä idästä”. Kreikan sana μάγος (magos), monikossa μάγοι (magoi), se viittaa maageihin, joista tuli myöhemmin papillinen kasti Persiassa. Maageilla oli osaamista filosofiassa, lääketieteessä ja luonnontieteissä.

He olivat myös ennustajia ja unientulkitsijoita.

Myöhemmin sana maagi on muuttunut viittaamaan magiaan eli taikuriin tai velhoon.

Vanhoissa seinämaalauksissa tietäjien lukumäärä vaihtelee kahden ja kahdeksan välillä.

 

Perinteinen lukumäärä kolme näyttää tulleen Raamatussa mainittujen erilaisten lahjojen lukumäärästä. Varsinkin katolisen kirkon piirissä heidän on yleisesti uskottu olleen kuninkaita, ja sen mukaisesti puhutaankin yleisesti kolmesta kuninkaasta. Tällä nimellä heidät yleisesti tunnetaan protestanttisissakin maissa, vaikka protestanttiset kirkot puhuvatkin mieluummin itämaan viisaista tietäjistä.

Syyriassa on uskottu, että he olivat Larvandad, Hormisdad ja Gushnasaph. Syyrialaiset nimet ovat alkuperältään ilmeisesti persialaisia toisin kuin länsimaiset, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä.

Länsimaissa vakiintui 700-luvulla käsitys, että heidän nimensä olisivat olleet Caspar, Melchior ja Balthasar. 

Nimet vaihtelevat eri kulttuureissa: esimerkiksi Etiopiassa kuninkaiden uskotaan olleen Hor, Basanater ja Karsudan.

Kolmen kuninkaan pyhäinjäännöslipas Kölnin tuomiokirkossa sisältää perimätiedon mukaan itämaan tietäjien luita. Ne löysi Pyhä Helena pyhiinvaellusmatkallaan Palestiinaan. Hän vei jäännökset Konstantinopolin Hagia Sofia -kirkkoon, josta ne siirrettiin Milanoon ennen joutumistaan Kölniin vuonna 1164.

Iranilaisen tradition mukaan tietäjät olivat kotoisin Savehin kaupungista Persiasta ja heidät on haudattu sinne.

Loppiainen, jota vietetään tammikuun kuudentena päivänä, on läntisissä kirkkokunnissa itämaan tietäjien juhla.

Ensimmäisinä vuosisatoina kristinuskon historiassa loppiainen oli jouluakin tärkeämpi juhlapäivä.

 

 

Erityisesti Espanjassa ja muilla espanjan- sekä katalaaninkielisillä alueilla kolmen viisaan miehen (espanja: los Reyes Magos, katalaani: els Reis Mags d'Orient) juhla on yhä tärkeä, sillä tietäjät kameleineen toimivat siellä joulupukin vastineena, joille lapset lähettävät kirjeitä. 

Yöllä tietäjät tulevat taianomaisesti idästä tuomaan lahjoja. Joillakin alueilla lapset valmistavat tietäjille ja kameleille ruokaa ja juomaa virkistäytymistä varten.

Kataloniassa on vielä tämän lisäksi erityisiä itämaan tietäjiin liittyviä tapoja. 

Kolmen kuninkaan kulkueen Alcoissa, Valenciassa väitetään olevan maailman vanhimman. Näissä kulkueissa tietäjät jakavat lapsille pieniä lahjoja.

 

Melchioria pidetään kolmikosta nuorimpana, ja hän jakaa lapsille koruja ja muuta rihkamaa. Kataloniassa hänellä on kuitenkin usein pitkä valkoinen parta, joka on Jeesuksen rangaistus nuoruudellaan ja voimakkuudellaan kerskuneelle Melchiorille. 

Melchiorin lisäksi Caspar on vaaleaihoinen mutta ruskeahiuksinen, hän tuo lapsille leluja. 

Balthasar on tummaihoinen ja pukeutunut kuin arabi. Hänen tehtäväkseen jää antaa hiilikimpale tuhmille lapsille. 

Suomessa Tiernapoika-laulunäytelmä on erityinen kolmen kuninkaan muistoa vaaliva perinne. 

Tietäjät lahjoineen, usein kameleineenkin ovat osa jouluseimeä.

 

Taiteessa itämaan tietäjät ovat suosittu aihe. Yleensä esitetään joko heidän matkansa *tähteä seuraten tai tilanne, jossa he antavat lahjoja lapselle (niin sanottu kuninkaiden kumarrus -aihe. Taiteessa tietäjät symboloivat usein miehen kolmea ikäkautta, jolloin heidät esitetään nuorukaisena, aikuisena miehenä ja vanhuksena. 

Esimerkiksi Beda Venerabiliksen mukaan Kaspar oli nuori mies, Melchior vanhus ja Balthasar keski-ikäinen. 

Joskus he kuvaavat myös 1300-luvulla tunnettuja kolmea manteretta: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Tällöin Casparilla on itämaisia piirteitä, Melchior on vaalea ja Balthasar tummaihoinen, kuten Tiernapoikien Murjaanien kuningaskin.

 

Tietäjien tunnuksena etenkin Keski-Euroopassa käytetään kolmea kuninkaan kruunua, josta Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen kopioi sen itselleen Ruotsin vaakunaksi. Kolme kruunua on myös ruotsalaisten jääkiekkomaajoukkueen nimenä ja tunnuksena. Uusi asetus vuoden 1982 laissa koskien Ruotsin valtakunnan vaakunaa oli, että kolme kruunua voidaan pitää viittauksena valtakunnan vaakunaan myös ilman vaakunakilpeä. Niinpä symboli ruotsissa on lailla suojattu, eikä sitä saa käyttää muuna, esimerkiksi yrityksen symbolina ilman lupaa. Laki on voimassa ainakin Ruotsissa, mutta sitä voidaan mahdollisesti soveltaa myös kansainvälisesti.


Michel Tournierin romaani Kolmen kuninkaan kumarrus (1980) kertoo Itämaan tietäjistä ja erityisesti neljännestä tietäjästä, joka ei ehtinyt Betlehemin seimen ääreen.  

Tietäjät esiintyvät myös Lew Wallacen romaanissa Ben Hur (1880), jossa Balthasar on egyptiläinen, Melchior hindu ja Gaspar kreikkalainen.

 

 

 

*Betlehemin tähti

 

On esitetty useita selityksiä, joiden mukaan Betlehemin tähteä koskeva kertomus perustuisi johonkin tähtitieteelliseen ilmiöön, jolle aikakauden oppineet olisivat esittäneet jonkin astrologisen tulkinnan. Tämän selityksen mukaan itämaan tietäjät olisivat olleet astrologeja.

Tämä joulun tähti piirretään usein pyrstöllisenä komeettana. 

Johannes Kepler esitti Betlehemin tähdelle selitykseksi planeettojen kohtaamista eli konjunktiota. 

Voidaan laskea, että Jupiter ja Saturnus kohtasivat toisensa kolmesti Kalojen tähdistössä vuosina 7–6 eaa. Aikakauden astrologisten käsitysten mukaan tällaisella kolminkertaisella kohtaamisella olisi ollut erityisen suuri merkitys. 

 

Samanlainen Jupiterin ja  Saturnuksen konjunktio oli havaittavaissa ainakin eteläisellä tähtitaivaalla tänäkin jouluna, pandemiavuonna 2020.

Vuonna 2008 australialainen tähtitieteilijä Dave Reneke mallinsi tietokoneella Israelin tähtitaivasta ja tuli tulokseen, että 17. kesäkuuta 2 eaa taivaalla olisi ollutkin Venus- ja Jupiter-planeettojen yhtenäinen valo, joka olisi hänen mukaansa voinut olla Betlehem-tähti.

 

"Ongelman ratkomisen vaikeus ilmenee heti alussa. Kun joulua kerran juhlitaan nykyään Jeesuksen syntymän kunniaksi, voisi kuvitella, että varmaankin Jeesus syntyi 25. joulukuuta vuonna 0 (joskaan vuotta 0 ei ole, vuotta -1 seuraa vuosi 1). Mutta eipäs vainenkaan. Edes uskontotieteen tutkijat eivät ole varmoja Jeesuksen synnyinvuodesta, tai edes -vuodenajasta. Yleisimmin Jeesuksen arvellaan syntyneen joskus vuosien 6–4 eaa. välillä.

Yksi tapa arvioida synnyinvuotta on jäljittää aikansa merkkimiehen kuningas Herodeksen kuolinvuotta – ennättihän juutalaisten kuninkaalle kruununsa menetystä pelkäävä Herodes surmauttaa kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset ennen kuolemaansa, joka ilmeisesti tapahtui pian tämän jälkeen – olettaen, että tämä tarina pitää paikkansa. Herodeksen kuolinvuodestakaan ei ole täyttä varmuutta. Hänen uskotaan nykyään kuolleen joko vuonna 4 tai 1 ennen ajanlaskun alkua." Anne Liljeström/Tähtitieteellinen yhdistys Ursa/Joulun tähden jäljillä

Lähteet:

 Wikipedia

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa