Olemassaolemisen keveyttä

On tasan 73 vuotta siitä kun 
hirvittävä ydinpommi tuhosi 
Hiroshiman kaupungin. 
Kolme päivää myöhemmin 
samanlainen pommi tuhosi 
Nagasagin. Toivottavasti samanlainen 
mielettömyys ei toistu enää koskaan. 

Tänään onkin vakavasti otettava 

Ei ydinaseille -päivä.

Mutta asiasta toiseen, 
tänään vietämme kotimaista 
mustikkapiirakkapäivääkin!



Samalla tänään on 

herttainen Heiluttele varpaitasi -päivä,

sekä Raikkaan hengityksen päivä.

Ne kaikkihan ovat hyvin tärkeitä 

olemassaolemisen kannalta! 

 Oma olemassaoloni on vielä 
kolme viikkoa tapaturman jälkeen 
hieman kivulloinen. 
Murtunut kylkiluu ottaa osaa elooni
joka paikassa. Jos nostan maitopurkkia 
painavempaa niin rinnassa kylkiluu 
sähköttää ja muljahtelee kipeästi ja tänä 
hirmuisena hellekesänä kasteluun on 
tarvittu ämpäreitä ja kastelukannuja...  
Piha huutaa vettä joka ilta. 

Mutta kyllä tämä tästä. 
Pystyin viime yönä jo 
peräti nukkumaankin melko ok. 

Step by step.