Pyhän puun marjat

Pihlaja on ensimmäinen puu, joka tulee istuttaa uudisrakennuksen pihalle onnea tuomaan. 

Kotipihlaja on suomalaisten pyhä puu, ja yleinen maaseudun pihapuuna. 

Erityisen pyhinä puina 

on pidetty puita, jotka kasvavat erityisissä paikoissa, kuten toisen puun rungosta tai kallion halkeamissa. 

 Pihlaja estää mahdollisten vesisuonten haitallista heijastusta. Pihlajaa voidaankin käyttää varpuna,

katsottaessa talon kaivon paikka. 

Pihlaja suojelee myös pihalla 

olevia omenapuita ja omenasatoa

pihlajakoilta. 

Pihlajan marjassa on viiskanta, jota virolaiset ja suomalaiset ovat pitäneet onnea tuovana symbolina.  

Eurooppalaisessa kansanperinteessä pihlajalla on vankka asema pahalta taikuudelta suojelevana

kasvina, ja siksi se on ollut yleinen esimerkiksi kävelykeppien materiaalina. 

Monissa tarinoissa velhojen taikasauvoja valmistetaan pihlajasta.  

Kalevalassa pihlajasta ennustettiin hyvät vuodet, naimaonni ja tulevat sodat. 

Pihlaja oli Kalevalassa Ukko ylijumalan oletetun vaimon maan jumalatar Raunin puu. 

Pihlajan tiivis puuaines soveltuu puukäsitöiden ja puuastioiden raaka-aineeksi sekä huonekalujen

valmistamiseen. 

Taipumista kestävänä pihlajaa on käytetty lisäksi muun muassa haravan piikeissä,

seiväshypyssä seipäänä, tuuli- ja vesimyllyjen rattaiden hampaina, kärryjen akselina, puujousena ja

reen aisoissa.

 Pihlajaa voidaan ”lahottaa” pari vuotta kosteassa, jolloin se saa erittäin kauniin

puukuvion mustine raitoineen. 

Pihlajan kuori soveltuu nahan parkitsemiseen sisältäen runsaasti parkitsemisaineita.

Tänä kesänä ei ollut paljoakaan haitallisia 

pikkuilkiöitä, ötököitä, kirvoja ja kuoriaisia 

kasvikunnan riesana, koska kevät oli niin viileä. 

Tosin eipä samasta syystä 

ollut hyötyhyönteisiäkään 

marjasatoja pölyttämässä, mutta 

tuulipölytteiset kasvit pärjäsivät hyvin.  

Tuulta kun riitti ja riitti...

Viime vuonna meilläpäin ei ollut 

lainkaan pihlajanmarjoja. 

Tänä vuonna niitä ovat puut pullollaan. 
Eli jonkun verran siis keväällä lenteli 
hyönteisiä, koska pihlaja on 
hyönteispölytteinen... 

Jo niitä ovat räkättirastaat käyneet 

katselemassa sillä silmällä... 

Pihlajat näyttävätkin erityisen suloisilta tänä syksynä. 

Saahan jo sanoa syksyksi tätä aikaa, kun maanantain ja tiistain 

vastaisena yönäkin oli vain kolme astetta lämmintä!?  

Punamarjat ovat hyvin herkullisen näköisiä! 

Vai mitä olet mieltä? 

Kuin miniomenoita! 

Myös terttuseljassa oli kuvaushetkellä 

punaisia marjoja, mutta varpuset söivät ne pois. =)

Tässä edessä terttuseljan ja taaempana 

pihlajan marjojen punaa vihreyttä vasten. 

Vastavärit täydentävät toisiaan.

Keräsin sunnuntaina ison kulhollisen 

pihlajan marjoja...

Pihlajan marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia.

 Marjoja käytetään hillojen, 

hyytelöiden, makeisten ja alkoholijuomien raaka-aineena. Kansanlääkinnässä 

pihlajan marjoja on käytetty reumatismin ja keuhkovikojen hoitoon. 

Pihlajan lehdistä voidaan valmistaa erinomaista yrttiteetä. 

Puhdistin ja pesin ne, laitoin pakastepusseihin ja 

sujautin pakastimeen odottelemaan tuleeko 

niistä marmelaadia vai karkkeja, vai molempia. 

Talven tullen on mukava tehdä niistä sitten jotakin. 

PS: 

Pakastaminen 

tekee pihlajan marjoista makeampia.

Lainaukset Wikipedia


Edit:
Sain viestin jossa kyseltiin saako pihlajanmarjoja kerätä
jos ei ole omaa pihaa. Löysin mm tällaisen hyvän vastauksen:

Älä poimi pihlajanmarjoja 

toisen pihapuusta

Pihlajanmarjasta tehdyt hyytelöt ja hillot vilkkuvat monen marjastajan mielessä, kun puut notkuvat tänä vuonna punaisenaan. Saako marjoja kuitenkaan mennä poimimaan mistä vaan?

– Kenenkään pihalle tai viljelyksessä oleville maille ei saa mennä poimimaan, mutta muuten pihlajanmarjoja voi käytännössä poimia yhtälailla kuin esimerkiksi mustikoita tai puolukoita, sanoo erityisasiantuntija Miliza Malmelin ympäristöministeriöstä. 

Pihlajanmarjojen kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, vaikka moni mieltääkin puun lähinnä koristekasviksi.

 Isoimmat yksilöt tosin sijaitsevat usein tonttien, hakkuualueiden ja puistojen laitamilla.

 Malmelin jättäisi kuitenkin rauhaan myös ne puut, jotka selkeästi sijaitsevat esimerkiksi asuintontin rajoilla.

Kaupungeilla voi olla myös erikseen rakennetuille puistoalueilla omia kieltoja, jotka on hyvä huomioida. Muun muassa Helsinki tai Espoo ei rajoita pihlajanmarjojen poimintaa kaupungin alueilta mitenkään, mutta keräyspaikka kannattaa silti valita huolella.

– Kaupunkialueilla kannattaa pitää mielessä, että ihan vilkkaimpien liikenneväylien varrelta marjoja ei kannata saasteiden vuoksi poimia, kuten ei muutakaan syötäväksi tulevaa, sanoo ympäristönsuojelusihteeri Aia Katrin Espoon kaupungilta.

Toimi ennen tilhiä

Vanhan ohjeen mukaan pihlajanmarjat tulisi kerätä vasta syksymmällä ensimmäisten pakkasten jälkeen. Silloin marjan kirpeys ja happamuus hieman pehmenee. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moision mukaan marjastajan ei kuitenkaan kannata odottaa liian kauan.

– Poimimaan pääsee hyvin jo nyt. Pihlajanmarja pilaantuu melko nopeasti, eli jos odottelee sinne syyspakkasiin saakka, niin osa marjoista on saattanut jo pilaantua. Tilhet ja muut linnut ovat myös silloin jo ehtineet verottaa sadosta osansa, sanoo Moisio.

Birdllifen mukaan pihlajanmarjat maistuvatkin

. Marja-ateria kelpaa tavallisten marjalintujen, kuten tilhin ja räkättirastaiden, lisäksi esimerkiksi myös kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille.

Moision mukaan heidän kotitaloudessaan  marjoista on jo tovi keitelty hilloja odottamaan talvea. 

Saija Nironen/Yle uutiset/2016