Vuodenvaihteesta onkin reilut kaksi viikkoa
joten tänään teemapäivissä on vuorossa
Mitäs minä sanoin?
Ei kannata tehdä lainkaan
mitään lupauksia.
Vannomatta paras.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
5 kommenttia:
En tehnyt uudenvuodenlupauksia - tälläkään kertaa. Mikään asia ei jää unholaan yhtä nopeasti, kuin uudenvuodenlupaus.
Nämä teemapäivät on niin ihkuja! :)
Kun postasit runo työpaikalla-päivästä, laitoin Eino Leinoa Yammeriin. :)
Niinpä. Niin totta. :)
Hih, kiva kuulla positiivistakin kommenttia.
Usein kommentoijat ovat hermostuneet
mutta leikkiähän nämä vaan ovat eikä mitenkään
ryppyotsaisesti otettavia asioita. :)
Kesällä keskityn sitten enemmän luonnon kuvaamiseen.
Nyt hassutellaan. :)
Hassuttelu on ihan MUST! Varsinkin talvella. :)
Sadut, lorut ja metsänpeikot kaivan minäkin esiin talvipimeillä <3
Lähetä kommentti