Violetti tuoksu

Tähän aikaan vuodesta pihallamme tuoksuu syreeni.
Syreeniparfyymi kantautuu terassilla
tai ulkorappusilla istujan nenään.
Minähän siellä usein istun portailla
ja heittelen Ville-varikselle herkkupaloja.

Varsinkin illalla kun ilma viilenee
ja tuuli hiljenee

tuoksu ottaa vallan
ohikulkijan aisteista. 

Eihän näitä voi ohittaa ihailematta ja hieman

lähempää nuuskuttelematta.  

Jos pitäisi nimetä jokaiselle värille oma tuoksunsa

violetin tuoksu olisi ilman muuta juuri syreeni. 

Muuten, ne meteorologien tutkissaan havaitsemat
kirvalaumat ovat nyt täällä Hämeessä.

Keskiviikkona niitä oli hirmuisesti ilmassa ja jopa
ihossa kiinni kun olin miehen apuna pihalla
hänen rakentaessaan piharakennuksiin ulkoportaita.

Eilisen torstain sateet ja kova tuuli veivät kirvat
piiloon. Eikä näy yhtään ainoaa leppäkerttua.
Yhden sellaisen näin huhtikuussa.

On silti hiukan epämukavaa kun sisälle tullessa
joka paikassa kiipeilee pieni  vihreä ötökkä...
Ja aurinkovoiteeseen niitä jää jumiin
myös aika mielenkiintoisesti...

Onneksi kirvat kelpaavat pikkulinnuille. =)



Nyt piha on täynnä hopeapajun keltaisia urpuja
jotka tuulenmyräkkä kiskoi siitä irti eilisen ja yön aikana.
Sama tuuli ja vesi tekivät selvää myös omena- ja
kirsikkapuun sekä näistä syreenin kukista.

Onneksi on kuvia muistona.

Teemapäivissä tänään on Aurinkovoidepäivä 

ja minullahan se on teemana joka päivä!