Lyhyet ihmiset tietävät,
miten paljon vaille jäävät.
Maailmasta tästä
jää paljonkin näkemättä.
Välttämättä
kaikkea sitä
ei edes tarvitse nähdä.
Jos tahtoisin,
itsekin melko lyhyenä
nähdä kauemmaksi,
niin varmaan minäkin tekisin
tällaisen ihanan tornin,
jossa ystäviä kestitsisin
kakkusilla ja teellä.
Lyhyine jalkoinemme
huipulle päivittäin kiipeisimme.
Tuulensuojaan tornihuoneeseen
torkkupeittoinemme asettuisimme.
Tornin punakattoisen
rauhan tyyssijaksi julistaisimme.
Tornissa me
kiikaroisimme
vain korkealta näkyviä
salaisia linnunpesiä
ja pilviä ohitse lentäviä.
Vaahtokarkkia söisimme
sanaristikkoja täyttelisimme.
- Una Reinman -
