On niin last season vuolla nimet ja sydämet puunrunkoon
kun voit helpommin raapustaa nimet aloeen tai
vaikka opuntiakaktukseen.
Autsh!
vaikka opuntiakaktukseen.
Autsh!
Tämä on omistettu hipiselle SS:lle! =D
Me emme kirjoitelleet näihin tikkuisiin kasveihin mtn,
ja vaikka Dingon sanoja lainasinkin otsikkoon, en ole
seiniinkään koskaan kirjoitellut. =)
Jollain on ollut liikaa aikaa ja kevättä rinnassa? =)
Muistohan se on tuokin...
Mutta näitä selfiekeppejä en kyllä ymmärrä...
Tähänkin kuvaan on sellainen vahingossa ängennyt.
Miksi pitää ikuistaa itsensä joka kuvaan?
Onko se jonkinlaista narsismia?
Jopa henkensä kaupalla pitää kuvata itsensä tyyliin:
minä olinkin täällä ja tuollakin olin...
Huoh.
Minä haluan kuvan vain paikasta,
en itsestäni jossain paikassa...
Mutta meitä on moneksi...
7 kommenttia:
Ha haa... mun nimi jossain kaktuksessa ;-D auts...
Kaikkee ne ihmiset keksii
SS
Kivoja muistoja...mahaakohan kauankin kestää vai "parantaakohan" kasvit lehtensä..:)
Juu! Aikani lueskelin nimiä ja nimikirjaimia ja hihkuin Hanille että heii, tuosta pitää ottaa Katjalle kuva! =D
Totta kai kasvi menettää nesteitä haavoissa mutta jotkut kasvit näyttivät jatkaneen eloaan raapustuksista huolimatta. Vähän kuin me ihmiset, arvista huolimatta porskutetaan. <3
ps: ihan kuin tuossa olisi kehotus! Katja, do it, do it! =)
Ihanaa... mä olen pääsyt teidän lomalle mukaan ;-D
Joo... parhaani mukaan yritän.
SS
Aivan!! =D
Lähetä kommentti