8.3.2015
Ensin ja sitten
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Näinhän se menee ;)
Hyvää naistenpäivää ♥
Näinhän siinä käy vaikka kuinka yrittää hoitaa. Hyvää naistenpäivää Una..♥
Tämä sama kohtalo on meilläkin. Ensin kukoistetaan aikamme ja sitten alkaa hiipuminen. Kuten kukkia, jos hoitaa myös itseään, niin lakastuminen viivästyy.
Kuihtuneetkin kukat on kauniit. Ainakin sinun kuvissa. Oikeasti pidän alemmasta kuvasta enemmän. :-) t.sini
Katsoin ensimmäistä kuvaa ja mietin ovatko silkkikukkia, eivät olleet...
Sini sää löysit mun pointtini. Miekin tykkään alemmasta kuvasta enemmän. <3
Hehee! Miksi ihmeessä mie kuvaisin silkkikukkia? ;D
Lähetä kommentti