Tällainen maailman pienin piparkakkutalo
matkusti meille.
Kaunista virolaista käsityötä.
Aika soma.
Pienempi kuin kahvikupin aluslautanen.
Sen kanssa pöydällämme komeili prinsessakakkua
sunnuntaina kun kaksi Babya kävi kahvilla.
Tästä huomaa, miten pikkuruinen talo on.
Vähän kuin meidän talo. =)
Joskus joku tuo lahjaksi jotain suuria esineitä,
ja me olemme aina ihan pulassa, koska ei pienessä talossa
ole kunnolla edes säilytystiloja...
Tai sitten esine pitää olla toive.
Toiveita saa selville kysymällä.
Onnellisempaa olisi suurten esineiden sijaan
ojentaa lahjakortti vaikka rautakauppaan.
Se on ensi kesänä märkätila-
ja putkiremontti nyt
vihdoin edessä...
Huh.
Tiedän, että keuhkoni jälleen itkevät... =/
Ihanan pinkin amar... siis ritarinkukan ostin lähikaupasta eilen,
kahdella eurolla, joka sopi mun budjettiin paremmin
kuin noiden sipulikukkien hinta ennen joulua...
Kaunis, eikö?
