 |
| Tie jatkuu... |
Heräsin kesken intiaaniseikkailuani
kaukosäädin vierelläni
Telkka kuiski ja välähteli
Olin nukahtanut ääneen ohjelman
silmälasit nenälläni
Kurkoitin säätimen napista
hiljaisuuden päälle
jatkaen kesken jääneitä uniani
-Una Reinman-
1.4.2011
Tuulisella mäellä
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Uni voi todella jatkua jos jatkaa herättyään uniaan.
hassua - mutta unihan on oma sisäinen telkkarimme, ohjelmia vain ei usein valita, mutta harvoin tarjontaan ihan pettyykään.
Uusi ohjelma tullee taas pian, vaan aina ei niitä muista havahduttuaan...
Näin käy minulekkin usein. Hassu tunne kun on nukahtanut kesken ohjelman, mutta unen jatkaminen tuntuu ihanalta.
Kiitos, Helanes
Aamu
Pappilan Mummo
sekä Jip-. =)
Joskus uni jatkuu kun mukahtaa uudelleen...
Lähetä kommentti