10.4.2011
Kulkuneuvokas
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
oletpa saanut romanttisen ja satumaisen kuvan
Eipä sentään auto tarvitse satumaahan matkallaan jalaksia lumihankeen!
hihi :)
Romanttista ja ihanaa!
Hellyttävä kuva.
Ihan sellainen tunnelma,
että tuolla Autolla
pääsee ihan minne vaan,
ja se Pieni Kuusikin siinä -!
Eipä sitä paljoa tarvitse tunnelman luomiseen :) Mukava!
Luvassa oli vanhan ajan joulunviettoa. Hieno kuva.
Kuvastasi on helppo keksiä tarina näistä matkaajista. Ehkä he ovat menossa Peipsijärvelle vanhaan taloonsa joulun viettoon! :)
Kiitokset
Helinä
Pappilan Mummo
Hannele
Susu
Sirpa
Herne
Katjusha
Arleena
Savisuti
Olen joskus Lahdessa nähnyt vanhan Ladan, jonka katolla oli ikuisesti vanha potkukelkka ja pieni kuusi, koko talven...
Vau, miten hieno kuva!
ihankuin olisi itsekkin sadussa, kun tätä kuvaa katsoo, ihana kulkuneuvokas!
Osasitpa loihtia arkisesta aiheesta romanttisen kuvan :)
Kiitos Harakka ja Marjatta
Romanttista!
Kiitos Onnenpuu...
Valitettavasti mustavalkokuvassa eivät näy nuo punaiset joulupallot jotka oli sidottu minikuusen oksille... =)
Lähetä kommentti