 |
| Olavinlinna lämmittelee auringossa. |
 |
| Saimaa oli monin kohdin lauantaina sulana. |
 |
| Tyyni ja aurinkoinen aamu kutsui ihailemaan laivoja. |
 |
| Ihan kohta näissäkin koivuissa on lehdet... |
 |
| Viimeisiä jäälauttoja matkustajineen. |
 |
| Krookukset.... |
 |
| Jonkun kaunis koti-ovi... |
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
6 kommenttia:
Ihan kuin laivat olisivat vähän kylmissään. Vaan pian vesi lämpiää.
Voi, tulee ikävä ihanaan synnyinkaupunkiin näitä kuvia katsellessa.
Kaunista katseltavaa.
Aamu, ne odottelevat ihmisiä matkustelemaan ja nauttimaan seurastaan...
Trina,
oi sentäs. =)
Savonlinna on kaunis kaupunki!
Siellä myllätään kovasti ohikulkutietä...?
Sylvi, kiitos. =)
Oli niin kaunis ja tyyni aamu.
Kuvat ovat siis 23.4 otettuja eikä 22.4. joka kuviin on vahingossa tullut päiväykseksi.
OI ihana Savonlinna, olitteko siellä käymässä?
Olen sieltä päin kotoisin, Rantasalmelta...
Tuija, juu, fb:ssakin terveisiä sieltä kyllä kerroin... ;D
Lähetä kommentti